Hän syntyi CuencassaEcuadorissa. Hän vietti nuoruusvuotensa Espanjassa, jossa hän aloitti sotilasuransa.[1]1815Ferdinand VII ylensi hänet, antoi hänelle Pyhän Hermenegildon ristin ja nimitti hänet Perun varakuningaskunnan alatarkastajaksi, sekä Callaon kuvernööriksi. Hän saapui kaupunkiin 1816 ja nimitettiin marsalkaksi 1819.
Itsenäisyyssota (1821–1827)
Sodan alussa la Mar oli kuninkaallisten joukkojen puolella. Hän johti Real Felipen linnoitusta, joka suojasi Callaota. Varaherttua José de la Serna hylkäsi pääkaupungin 6. kesäkuuta1821, jättäen la Marin oman onnensa nojaan. La Mar kuitenkin onnistuneesti torjui lukuisia kapinallisten hyökkäyksiä neljän kuukauden ajan, kunnes de la Serna komensi la Marin antautumaan.
Antautumisen jälkeen la Mar liittyi kapinallisten joukkoihin. José de San Martín nimitti hänet saman tien divisioonan kenraaliksi. La Mar hallitsi maata San Martínin lähdettyä Perusta (1822-1823 ja vaaleilla valittuna presidenttinä 1827-1829), ja hänen toinen toimikautensa päättyi, kun kenraali Agustín Gamarra kaappasi vallan. La Mar kuoli maanpaossa 1830 Costa Ricassa.[1][2]
