Jorma Klaus Henrik Järvi (11. elokuuta 1908 Nastola – 11. marraskuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui ylioppilaaksi 1927 ja suoritti Teknillisen korkeakoulun arkkitehdin tutkinnon 1933. Aluksi Järvi teki töitä muun muassa J. S. Sirénin, Martti Välikankaan ja P. E. Blomstedtin arkkitehtitoimistoissa mutta perusti vuonna 1949 oman arkkitehtitoimiston.^[1]

Järvi osallistui Helsingin posti- ja lennätintalon suunnittelukilpailuun vuonna 1934 yhdessä liki samanikäisen arkkitehti Erik Lindroosin kanssa. Tuloksena oli toinen sija - kilpailussa ei jaettu lainkaan ensimmäistä palkintoa ja nuorten arkkitehtien kilpailusuunnitelma otettiinkin toteutussuunnittelun pohjaksi. Postitalon suunnittelu kesti useita vuosia ja lopputuloksesta tuli kilpailuehdotusta monumentaalisempi: rakennushallitus oli asettanut valvojaksi arkkitehti Kaarlo Borgin, jonka vaikutuksesta rakennus toteutui alkuperäisehdotusta enemmän valvojan makua tyydyttävänä. Postitalo valmistui 1938.^[1]

Suomen haaveet saada järjestää olympiakisat vuonna 1940 näyttivät yllättäen toteutuvan. Kisaisännyyttä tiedusteltiin kesällä 1938. Osaa kisapaikoista oli jo ehditty valmistella kisojen toivossa.^[2] Jorma Järvi sai kutsun Helsingin kaupungin rakennusosastolle suunnittelemaan uimastadionia.^[1] Se valmistui osittain vuonna 1940, mutta kisat peruttiin kevättalvella 1940. Rakennustyöt olivat pysähdyksissä sodan ajan, olympia-altaat olivat juures- ja sillivarastoina. Uimastadion tuli valmiiksi lopullisesti 1947, vuoden 1952 kisoihin sen katsomoa laajennettiin.^[2]

Järvi oli vuosina 1940–1949 Puutalo Oy:n suunnitteluosaston johtaja ja perehtyi standardisointiin ja tuotannon rationalisointiin tehtaassa, joka tuotti puurakenteisia elementtitaloja sekä Suomeen että vientiin.^[1] Hän suunnitteli yhtiölle tyyppitaloja Erik Lindroosin ja Toivo Jäntin kanssa.^[3]

Vuonna 1949 Järvi perusti oman arkkitehtitoimiston. Hän suunnitteli omassa toimistossaan useita kouluja sekä asuinrakennuskohteista.^[1]

Järvi suunnitteli noin 25 koulua eri paikkakunnille,^[4] muun muassa:

• viisi tyyppikansakoulua Kittilään 1948 (Kaukonen, Alakylä, Vuoma, Naakenavuoma ja Vasikkakumpu)^[5]
• Rovaniemelle yhteislyseo 1952^[6] , yhteiskoulu 1956, Korkalovaaran kansakoulu asuntoloineen 1956 ja Korkalovaaran keskikoulu 1957^[4]
• Helsinkiin kansakoulut Herttoniemeen 1952^[7] ja Pakilaan 1954^[8], yhteiskoulut Kulosaareen 1955^[9] ja Maunulaan 1957–1958^[10]
• yhteiskoulut Vihtiin 1958^[4] ja Tapiolaan Espooseen 1958/1960^[11] sekä kansakoulu Espoon Friisilään 1958–1959^[12]

Turun yliopistolle hän suunnitteli laitosrakennuksen lääketieteellistä tiedekuntaa varten (1954) ja hammaslääketieteen laitoksen (1965).^[4] Lisäksi Järvi suunnitteli kerrostaloalueen Helsingin Roihuvuoreen SATO:lle (1960) sekä puutarhakaupunginosat Tapiolaan Espooseen (1959–1960) ja Jyväskylän Viitaniemeen (1961–1964).^[13]

Jorma Järvi kuoli kesken työuransa sairauskohtaukseen marraskuussa 1962. Hänen avustajansa hoitivat keskeneräisten töiden loppuun saattamisen - näitä olivat muun muassa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Sveitsinrinteen yhteiskoulu Hyvinkäällä sekä Kouvolan Urheilupuiston uimahalli.^[1]

Jorma Järvi on purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järven isoisä.

• Viitaniemen asuntoalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.