Jonathan Duplissy

Jonathan Duplissy
Henkilötiedot
Syntynyt21. helmikuuta 1980 (ikä 44)
Kansalaisuus ranskalainen
Ammatti ilmakehätieteilijä, fyysikko
Koulutus ja ura
Tutkinnot Université Blaise-Pascal (Clermont-Ferrand II: M.Sc. 2004), ETH Zürich (Ph.D. 2008)
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue ilmakehän aerosolit
Tunnetut työt CLOUD-pilvikammiokokeet, Highly Cited Researcher (2018, 2019)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Jonathan Duplissy (s. 21. helmikuuta 1980) on ranskalainen ilmakehää tutkiva fyysikko (Ph.D.), joka työskentelee vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella.[1] Hän on tunnettu muun muassa CERNissä toteutetusta, 19 instituutin yhteisistä CLOUD-pilvikammiokokeista.[1] Duplissy on maailman viitatuimpia tutkijoita alallaan.[2][3]

Duplissy on valmistunut fysiikan maisteriksi (M.Sc. 2004) ranskalaisesta Université Blaise-Pascalista (Clermont-Ferrand II) -yliopistosta (joka 2017 lähtien on nimeltään Université Clermont-Auvergne[4]). Filosofian tohtoriksi hän väitteli sveitsiläisessä ETH Zürichissä (2008).[1][5] Hänen englanninkielinen väitöskirjatutkimuksensa (2008) käsittelee sekundääristen orgaanisten aerosolihiukkasten (SOA) hygroskooppisia ominaisuuksia. Työssä keskitytään erityisesti luontaisesti kasveista ilmakehään erittyvään isopreeniin ja sen SOA-reaktiotuotteisiin. Isopreenin hapettumistuotteita on havaittu ilmakehässä, ja osa näistä yhdisteistä voi toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Osana väitöstutkimustaan Duplissy kehitti aiempaa parempaa mittaustekniikkaa rakentamalla HTDMA-analysaattorin (hygroscopicity tandem differential mobility analyzer) aerosolihiukkasten hygroskooppisuuden tutkimiseen. Väitöskirja oli otsikoitu Hygroscopic Properties of Secondary Organic Aerosols.[5] Hän on ollut Helsingin yliopiston ilmakehätieteen dosentti vuodesta 2019[6].

Tohtoritutkintonsa jälkeen Duplissy on työskennellyt tutkijana Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN) Sveitsissä ja Helsingin yliopistossa.[2][1] Hän on tunnettu muun muassa CERNissä toteutetusta, 19 instituutin yhteisestä kosmisen säteilyn ja ilmakehän aerosolien välistä yhteyttä tutkivista CLOUD-pilvikammiokokeista[7][8] sekä aerosolien mittauksista todellisessa ilmakehässä. Useat Duplissyn ja hänen työtoveriensa yhdessä saavuttamat tutkimustulokset on julkaistu tieteen arvostetuimmissa aikakaussarjoissa (kuten Nature, Science ja PNAS).[2][9][10][11][12][13]

Duplissy nousi syksyllä 2018 viitatuimpien tutkijoiden joukkoon geotieteiden alalta ja marraskuussa 2019 tieteenalat ylittävän tutkimuskentän aihepiiristä (Highly Cited Researchers, luokka Cross-Field).[2][3] Tunnustus pohjautuu analyytikkayritys Clarivaten ylläpitämään Web of Science -julkaisutietokantaan.[3][14] Marraskuussa 2019 julkaistuun luetteloon oli valittu yhteensä noin 6 200 tutkijaa, joista 3 700 oli ryhmitelty johonkin 21:stä selvityksessä mukana olleesta tieteenalaryhmästä ja 2 500 oli poikkitieteellisten aihepiirien tutkijoita. He kaikki kuuluvat tieteenalaryhmässään viitatuimman prosentin joukkoon kaikista julkaisutietokannassa mukana olevista alan tutkijoista.[14]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Arkistoitu kopio Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus (CERN), cern.ch. Arkistoitu 1.1.2019. Viitattu 23.1.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Jonathan Duplissy. Highly cited, Postdoctoral Fellow - Dept. of Physics, University of Helsinki publons.com. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c 2019 Highly Cited Researchers (2019 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla hakukenttään "Region" maanimi "Finland" voi hakea koti- tai toiselta organisaatioltaan Suomessa työskentelevät tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Arkistoitu 21.11.2019. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Camille Stromboni: Les universités clermontoises optent pour la fusion letudiant.fr. 19.9.2013. Viitattu 23.1.2019. (ranskaksi)
  5. ↑ a b Jonathan Duplissy: Hygroscopic Properties of Secondary Organic Aerosols (pdf) (väitöskirjan alkulehdet ja tiivistelmä; väitöskirja ETH Zürich -korkeakoululle) 2008. Zürich: ethz.ch. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Kanslerin päätökset – Helsingin yliopisto helsinki.fi. 6.3.2019. Viitattu 10.2.2020.
  7. ↑ Antti Onnela & Jonathan Duplissy: The construction and the first run of the CLOUD experiment (pdf) (Presentation at the DT Science-Techno Tea meeting) 12.5.2010. CERN, cern.ch. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Clouds in a jar (maksumuuri (tilaajille)) The Economist, economist.com. 27.8.2011. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Jasper Kirkby et al.: Role of sulphuric acid, ammonia and galactic cosmic rays in atmospheric aerosol nucleation (abstrakti, kokojulkaisu esimerkiksi tiedekirjastojen kautta) Nature, 476: 429–433. 24.8.2011. Nature, nature.com. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Jasmin Tröstl et al.: The role of low-volatility organic compounds in initial particle growth in the atmosphere Nature, 533: 527–531. 2016. nature.com. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  11. ↑ J. L. Jiménez et al.: Evolution of organic aerosols in the atmosphere Science 326, 1525-1529. 2009. Science, sciencemag.org. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Markku Kulmala et al.: Direct Observations of Atmospheric Aerosol Nucleation Science 339 (6122): 943-946; DOI: 10.1126/science.1227385. 22.2.2013. Science, sciencemag.org. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Eimear M. Dunne et al.: Global atmospheric particle formation from CERN CLOUD measurements Science, 354 (6316): 1119-1124; DOI: 10.1126/science.aaf2649. 2.12.2016. Science, sciencemag.org. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  14. ↑ a b Highly Cited Researchers - Methodology (Viitatuimmat tieteilijät. metodiikka) Clarivate Analytics, clarivate.com. Arkistoitu 19.11.2019. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla