Seidenbusch vihittiin papiksi 1666 ja hän sai papinviran 1667 Aufhausenissa, Ylä-Pfalzissa. Vuodesta 1672 hän eli yhdessä apupappiensa kanssa yhteisössä ja perusti Aufhausenin oratorioriaani-instituutin. Sen toiminta laajeni myöhemmin Wieniin ja Müncheniin.
Aufhauseniin tullessaan hän toi mukanaan pienen Marian patsaan, jonka hän oli opiskeluaikanaan ottanut talteen purettavasta kirkosta. Patsaalle hän rakennutti pienen kappelin, jossa hän johti rukoushetkiä ja myöhemmin paikalle on rakennettu merkittävä Maria Schnee-pyhiinvaelluskirkko.[1]
Seidenbusch tunnetaan Salve Regina rukouksen pohjalta kirjoittamasta virrestä ”Gegrüßet seist du, Königin, o Maria”. Hän julkaisi sen 1687 ilmestyneessä hartauskirjassaan Marianischer Schnee-Berg, oder Beschreibung der Andacht bey Unser Lieben Frawen zum Schnee auff dem Berg zu Auffhausen … Sambt Neun und zwantzig Bitt- und Lob-Gesänglein”[2]. Virttä lauletaan Mainzissa 1712 ”Allgemeines Gesang-Buch” kokoelmassa painetulla sävelmällä.[3] Sen pohjalta ruotsalainen runoilija Bo Setterlind on ”Var hälsad, Herrens moder”, joka on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 480.Sen suomennos on Anna-Mari Kaskisen tekemä. Se on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 480 ja Suomen ev. -lut. kirkon virsikirjassa virsi 937 "Ole tervehditty täällä". Helsingin katolisen hiippakunnanCantemus-laulukirjassa on Seidenhuschin virrestä suoraan tehty suomennos, virsi 205 "Oi terve, äiti armoisa", sen on Kaisu Vuolio tehnyt 1987.[4]
Regensburgin hiippakunnassa, Saksassa on meneillään (vuonna 2020) Seidenbuschin autuaaksijulistamis-prosessi.[5]
↑Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700. s. 151-152. Wessmans musikförlag AB Visby 2019 ISBN 978-91-877-1068-1, 2019. (ruotsiksi)
↑Cantemus
Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus
ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
