Johan Erik Hyvönen (25. lokakuuta 1895 Viitasaari – 30. syyskuuta 1918) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat pankinjohtaja Erik Hyvönen ja Ellen Maria Häggqvist.^[1][2]

Hyvönen kävi kaksi luokkaa Oulun reaalilyseota ja suoritti yksityisesti viidennen luokan kurssin vuonna 1914 sekä jatkoi opintojaan kolme lukukautta Tampereen teknillisessä opistossa.^[1][2]

Hyvönen työskenteli Tampereen pellavatehtaan konepajalla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 5. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.^[1][2]

Katso myös: Suomen sisällissota

Hyvönen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 9. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, missä hänet siirrettiin 23. maaliskuuta 1918 pataljoonan aseupseeriksi ja 8. toukokuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa.^[1][2]

Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin Turun lentokouluun 30. kesäkuuta 1918 tähystäjäoppilaaksi. Tämän lentäjän alun kohtaloksi tuli saada surmansa lento-onnettomuudessa 30. syyskuuta 1918. Hänet haudattiin Tornioon.^[1][2]

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Vänrikki 11. helmikuuta 1918		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki