Johan Åström

Johan Åström

Johan Åström (30. marraskuuta 1767 Gävle, Ruotsi – 29. helmikuuta 1844) ruotsalainen teologian tohtori, kirkkoherra ja virsirunoilija.

Åström kävi koulua Gävlessä, jossa hänen isänsä oli urkujenpolkija. Koulun jälkeen hän opiskeli Uppsalassa ja vihittiin papiksi 1793. Hän toimi pappina muun muassa Gävlessä, maaherran kotisaarnaajana, sairaalasaarnaajana Uppsalassa sekä vuodesta 1821 Simtunan ja Altunan kirkkoherrana Upplannissa. 1808 hän sai rovastin arvon ja 1809 teologian tohtorin arvon.[1]

Hän oli arvostettu teologi ja läheinen työtoveri vuoden 1819 virsikirjan valmistelussa. Wallin käytti häntä makutuomarinaan.[2] Åström kirjoitti itsekin muutamia virsiä. Omissa virsissään hän onnistui yhdistämään neologian mukaisen uskonnäkemyksen, jonka hän oli omaksunut opiskeluaikanaan, syvään, henkilökohtaiseen uskonnollisuuteen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi virsi, jonka Åström on muokannut, mutta ei yhtään hänen kirjoittamaansa virttä. Ruotsin kirkon virsikirjassa on kuusi hänen kirjoittamaansa tai muokkaamaansa virttä.

Åströmin muokkaama virsi Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa

Åströmin kirjoittamat ja muokkaamat virret Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 169 Taivaassa, ratki taivaassa (I himmelen, i himmelen, Laurentius Laurinus 1622, uud Johan Åström 1814, 1816, suom. Laurentius P. Aboicus v: n 1674 virsikirjaan, uud. Bengt J. Ignatius 1824, Carl Gustaf von Essen 1867, Anna-Maija Raittila 1999)
  • 215 Herra, taivaan ääriin asti (Gud, din nåd till mimlen räcker, suom. Per Boreman 1945, Lauri Pohjanpää 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • 220 Joka kuuluu Jeesukselle (Till den himmel, som blir allas, suom. William Snell 1969, Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • 348 Kristus, pyhän Isän luota (Kriste, som ditt ursprung leder, suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • 408 Oi Pyhä Henki, johdata (O gode Ande, led du mig, suom. Per Boreman 1945, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1996)
  • 567 Nyt, kristitty, käy sotimaan (Angelus Silesiuksen virren "Auf, auf, o Seel, auf, auf zum Streit“ mukaan 1816, "Upp, kristen, upp till kamp och strid!", suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)

Lähteet

  1. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 786. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken.Band 2 Psalmerna 205-429, s. 362. Wessmans musikförlag AB Visby 978-91-877-052-0, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (ruotsiksi)