Joachim du Bellay

Joachim du Bellay
Joachim du Bellay
Joachim du Bellay
Henkilötiedot
Syntynyt1522 tai 1525
Kuollut1560 (noin 35–38-vuotiaana)
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Kirjallinen suuntausPlejadit
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Joachim du Bellay ( ransk. [ʒoaʃɛ̃ dy bɛlɛ]) (noin 1522 tai 1525 Liré, Ranska[1][2][3] – 1. tammikuuta 1560[4] Pariisi) oli ranskalainen runoilija, prosaisti ja kriitikko. Hän kehitti ranskan kieltä huomattavasti 1500-luvulla, ja hänet nimitettiin Ranskan hovirunoilijaksi.[5]

Du Bellay oli Plejadien runoilijaryhmän perustajia, ja hän kirjoitti ryhmän manifestin La Défense et illustration de la langue française vuonna 1549. Pierre de Ronsardin ohella hän oli ryhmän huomattavin runoilija.[5] Kardinaali Jean du Bellay kutsui hänet 1550 sukulaisenaan Roomaan taloudenhoitajakseen. Täällä paavillisen hovin vehkeilyt ja turmelus saivat du Bellayn piilevän satiirisen suonen pulppuamaan. Hän joutui herransa epäsuosioon ja palasi Ranskaan vuoden 1555 vaiheilla.[3]

Du Bellay oli ensimmäinen merkittävä ranskalainen sonettirunoilija.[5] Italiassa syntyivät sonettikokoelmat Antiquitez de Rome (1558) ja Regretz (1559). Ne sekä niinikään Italiassa syntyneet Jeux rustiques (1558) ja 1557 kirjoitettu Poète Courtisan perustivat du Bellayn merkityksen runoilijana. Runoilijan viimeisiä vuosia katkeroittivat toimeentulohuolet. Du Bellayn teokset julkaisi Charles Marty-Laveaux (1866–1867). Uuden laitoksen toimitti Alphonse Séché (1903).[3]

Du Bellayn hauta löydettiin Pariisin Notre Dame -kirkon vuoden 2019 tulipalon jälkeisissä arkeologisissa kaivauksissa Kirkon alta Huhtikuussa 2022, hauta tunnistettiin kuuluvaksi Du Bellaylle[6], ja Du Bellayn kuolinsyyksi todettiin harvinainen tuberkuloosi.

Suomennettu runo

Lähteet

  1. ↑ Encyclopædia Britannica (Hakusana Joachim du Bellay) britannica.com. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Merriam-Webster’s Encyclopedia of Literature, s. 122. (Hakusana "Bellay, Joachim du") Merriam-Webster, 1995. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.3.2020). (englanniksi)
  3. ↑ a b c Du Bellay, Joachim Tietosanakirja, osa 2, p. 417. Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909.
  4. ↑ Smith, Malcolm: Joachim Du Bellay’s Veiled Victim: With an Edition of the Xenia, Seu Illustrium Quorundam Nominum Allusiones. Librairie Droz, 1974. ISBN 2-600-03901-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 17.3.2020). (englanniksi)
  5. ↑ a b c Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 82. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  6. ↑ Le poète Joachim Du Bellay identifié dans un cercueil retrouvé à Notre-Dame de Paris lemonde.fr. 17.9.2024. Viitattu 22.9.2024. (ranska)
  7. ↑ Joachim du Bellay, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta 2.12.2021, viitattu 15.12.2021

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.