Roenick on pelanut yhteensä 1 363 NHL-ottelua, tehnyt yhteensä 513 maalia, syöttänyt yhteensä 703 ja kerännyt tehopisteitä 1 216 kappaletta. Häntä pidetään yhtenä parhaista pelaajista, jotka eivät ole voittaneet Stanley Cupia.[2] Roenick pelasi yhden kerran Stanley Cupin finaaleissa kaudella 1991–92, jolloin Chicago hävisi Pittsburgh Penguinsille.lähde? Uransa jälkeen vuonna 2024 hänet valittiin Hockey Hall of Fameen.[3]
Chicago Blackhawks varasi Roenickin ensimmäisen kierroksen kahdeksannella varausvuorolla NHL-ammattilaisliigan vuoden 1988 varaustilaisuudessa. Roenick siirtyi joukkueeseen välittömästi, mutta pelasi vielä ensimmäisellä kaudellaan myös LHJMQ-junioriliigassa. Chicagossa Roenick nousi kuitenkin varsin nopeasti yhdeksi sarjan tähtipelaajista, ja hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen myös vuoden 1991 Kanada-cupissa Yhdysvaltain joukkueen hävitessä loppuotteluissa Kanadalle. Saman vuoden maailmanmestaruuskilpailuissa Suomessa Roenick ja Yhdysvallat oli sijoittunut neljänneksi.
Yhdysvaltain voittaessa vuoden 1996 maailmancupin Roenick ei sen sijaan ollut mukana, kieltäydyttyään osallistumasta keskeneräisten NHL-sopimusneuvottelujensa vuoksi.lähde? Chicago oli kaupannut Roenickin pelaajaoikeudet Arizona Coyotesiin hieman ennen turnausta, ja Roenick pääsi yhteisymmärrykseen sopimuksesta uuden joukkueensa kanssa vasta NHL-kauden jo alettua. Phoenixissakin Roenick lukeutui johtaviin pelaajiin, mutta toisaalta menestys jäi keskinkertaisessa joukkueessa jonkin verran parhaimmillaan Stanley Cupin finaaleihin asti yltänyttä Chicagoa vaatimattomammaksi. Vuoden 1998 talviolympialaiset sujuivat niin Yhdysvaltain joukkueelta kuin Roenickiltakin odotuksiin nähden surkeasti, joukkue hävisi yhtä vaille kaikki ottelunsa ja Roenick sai tililleen vain yhden syöttöpisteen.
Uusi alku löytyi Philadelphia Flyersista, johon Roenick siirtyi vapaana agenttina vuonna 2001. Runkosarjassa joukkue ja Roenick menestyivätkin hyvin, mutta pudotuspeleissä Ottawa Senators oli parempi perättäisinä vuosina, Roenickin jäädessä ottelusarjoissa vain kolmeen pisteeseen yhdessätoista ottelussa. Vuoden 2002 talviolympialaisissa isäntäjoukkue Yhdysvallat eteni finaaliin asti, häviten kuitenkin jälleen Kanadalle. Turnauksessa saavutettu hopeamitali jäi lopulta Roenickin uran ainoaksi merkittäväksi palkinnoksi. Vuoden 2004 maailmancupista Roenick jäi pois puoli vuotta aiemmin saamansa päävamman vuoksi, ja palasi kaukaloon vasta työsulkukauden jälkeen syksyllä 2005, tehtyään sopimuksen Los Angeles Kingsin kanssa. Los Angelesissa Roenick ei enää kyennyt yltämään entiselle tasolleen, eikä paluu Phoenixiin seuraavana vuonna onnistunut sen paremmin.
Kaksi viimeistä kauttaan Roenick vietti San Jose Sharksin paidassa varsin pienessä roolissa, lopettaen uransa 39-vuotiaana keväällä 2009.[4]
Jeremy Roenickin nuorempi veli Trevor on myös entinen jääkiekkoilija, joka pelasi Mainen yliopistossa ja tämän jälkeen AHL- ja IHL-sarjoissa päättäen uransa Ison-Britannian BISL-liigan London Knightsissa kauteen 2001-2002. Jeremyn siskonpoika Chris Cainan pelasi yliopistokiekkoa ja poika Brett Roenick juniorisarjassa.[5]
