Jasmin Kähärä

Jasmin Kähärä (s. 4. toukokuuta 2000 Mikkeli)[1] on suomalainen maastohiihtäjä. Hän edustaa Vuokatti Ski Teamia. Hän on kuulunut Suomen maajoukkueeseen kaudesta 2020–2021 lähtien[2].

Hän on edustanut Suomea nuorten arvokilpailuissa. Alle 20-vuotiaiden sarjassa hän sijoittui parhaimmillaan sprintissä kuudenneksi 2020 ja alle 23-vuotiaiden sarjassa hän voitti sprintin maailmanmestaruuden vuonna 2023 Kanadan Whistlerissä.[3]

Kähärä hiihti naisten maailmancupissa ensimmäisen kerran maaliskuussa 2018. Ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän sai vuoden 2021 lopulla ollen Lillehammerin vapaan sprintissä 30:s, Davosissa 23:s ja Dresdenissä viikkoa ennen joulua 10:s.[4]. Parhaimmillaan hän on sijoittunut kahdeksanneksi vapaan hiihtotavan sprintissä Tallinnassa maaliskuussa 2023.[3]

Pekingin olympialaisissa 2022 Kähärä sijoittui vapaan hiihtotavan sprintissä 26:nneksi. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän oli perinteisen sprintissä 19:s.[3]

Kähärä voitti viestin Suomen-mestaruuden 2024[5]. Hän on saavuttanut SM-hopeaa vapaan hiihtotavan sprintissä 2024 ja SM-pronssia perinteisen hiihtotavan sprintissä 2023.[3]

Jasmin Kähärän pikkusisko Jessica Kähärä kilpailee yleisurheilussa.[6] Sisarusten äiti Catharina Svenlin valittiin 1980-luvulla kolmena vuonna Suomen parhaaksi naislentopalloilijaksi.[6][7]

Lähteet

  1. ↑ Jasmin KAHARA olympics.com/beijing-2022/. Arkistoitu 17.2.2022. Viitattu 4.2.2022.
  2. ↑ Maastohiihdon maajoukkueet nimetty – maajoukkueryhmässä 21 urheilijaa Suomen Hiihtoliitto. 15.5.2020. Viitattu 27.1.2022.
  3. ↑ a b c d Jasmin Kähärä Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  4. ↑ Varanaisen jymy-yllätys – tiputtamassa Riitta-Liisa Roposta olympiakoneesta: ”Olin aika rimpula” www.iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2022.
  5. ↑ SM-hiihdot ja Maastohiihdon Suomen Cup 22.-24.3.2024 Äänekoski- Live tulospalvelu live.time4results.com. Viitattu 24.3.2024.
  6. ↑ a b Vironen, Petri: Ovatko tässä Suomen 2020-luvun urheilun supertähdet? – Kähärän supersiskokset ylivoimaisia ikäluokissaan 16.2.2018. Yle. Viitattu 2.3.2021.
  7. ↑ Lentopallokirja 1998–1999, s. 106. Suomen Lentopalloliitto, 1998. ISSN 0786-5538