Jalkapallon EM-kisat 1996 järjestettiin Englannissa8.–30. kesäkuuta1996. Kyseessä oli historian kymmenes EM-turnaus, ja ensimmäinen, johon otti osaa 16 joukkuetta. Joukkuemäärä oli kaksinkertainen verrattuna edellisiin, vuoden 1992 EM-kisoihin. Jalkapallon kotimaa Englanti isännöi EM-kisoja ensimmäistä kertaa, ja kisojen slogan olikin "Football comes home."
Englanti selviytyi kisoihin isäntämaana automaattisesti, loput 15 joukkuetta selvisi lopputurnaukseen karsintojen kautta. Ennätykselliset 47 joukkuetta lähti tavoittelemaan viittätoista kisapaikkaa. 1990-luvun alun poliittiset mullistukset olivat kasvattaneet maajoukkueiden määrää Euroopassa. Joukkueet oli jaettu kahdeksaan karsintalohkoon, joiden kaksi parasta selvisivät suoraan EM-lopputurnaukseen lukuun ottamatta kahta huonointa lohkokakkosta, joiden täytyi pelata toisiaan vastaan puolueettomalla kentällä. Kyseinen ottelu pelattiin LiverpoolissaHollannin ja Irlannin välillä. Hollanti voitti 2–0 ja eteni kisoihin. Karsintojen suurimpiin yllätyksiin kuului vuoden 1994 MM-kisojen pronssijoukkue Ruotsin jääminen kisojen ulkopuolelle. Hallitseva Euroopan mestari Tanska sen sijaan selvisi kisoihin.
Lopputurnaus
Alkulohkojen suurin yllätys oli Italian jääminen alkulohkoonsa. Vuoden 1994 MM-hopeajoukkue jäi lohkossaan kolmanneksi Saksan ja Tšekin taakse. Isäntämaa Englanti aloitti hiukan vaisusti pelaamalla 1–1-tasapelin Sveitsiä vastaan. Sen jälkeen isännät kuitenkin kaatoivat Skotlannin 2–0 ja Hollannin 4–1 ja pelasivat itsensä suosikkien joukkoon. Hallitsevan Euroopan mestarin Tanskan kisat päättyivät alkulohkon kolmanteen sijaan. Pudotuspelejä leimasi puolustusvoittoinen peli. Peräti neljä pudotuspeliottelua ratkaistiin rangaistuspotkuilla, mm. molemmat välierät. Saksa eteni loppuotteluun kaatamalla isäntämaa Englannin rangaistuspotkukilpailussa. Toisessa välierässä Tšekki voitti Ranskan. Loppuottelu oli siis Saksa-Tšekki. Joukkueet olivat kohdanneet jo alkulohkossa, tuolloin Saksa voitti 2–0. Finaali oli 90 minuutin pelin jälkeen tilanteessa 1–1. Englannin EM-kisat olivat ensimmäiset aikuisten arvokisat, joissa oli käytössä jatkoajan kultaisen maalin sääntö. Saksan Oliver Bierhoff teki jatkoajan viidennellä minuutilla EM-historian ensimmäisen kultaisen maalin, joka samalla ratkaisi Saksalle maan historian kolmannen Euroopan mestaruuden.
