Jakovlev Jak-17 (ven. Яковлев Як-17, NATO-raportointinimi: Feather) on ensimmäisen polven neuvostoliittolaisvalmisteinensuihkuhävittäjä. Suorasiipinen eli elliptisen siiven omannut tyyppi kehitettiin suhteellisen nopealla tahdilla, joka toteutettiin jatkotyönä Jakovlev Jak-15:stä. Koneessa jo oli joitain modernimpia piirteitä, kuten nykyaikainen laskeutumisteline. Kuitenkin sen käyttöikä jäikin suhteellisen lyhyeksi. Tyyppi poistui etulinjan rintamakäytöstä jo vuoteen 1955 mennessä, jolloin se korvattiin lähinnä MiG-15- ja MiG-17-tyypillä. Valmistumismäärä oli 430 koneyksilöä, ja se oli Tšekkoslovakian sekä Puolan ilmavoimien käytössä, Neuvostoliiton ilmavoimien ohella.
Pienestä koostaan (siipipinta-ala 14,84 m²) sekä rakenteellisesta keveydestään (tyhjäpaino 2 430 kg, MTOW 3 323 kg) huolimatta, konetyypin suoritusarvot olivat suhteellisen vaatimattomat. Kantama oli 717 km. Nousukyky oli 5,8 minuutissa 5 000 metriä. Huippunopeus oli 750 km/h, se oli jopa Me 262:ta sekä edeltäjäänsä (Jak-15) pienempi. Syynä tähän lienee koneen kohonnut omamassa eli tyhjäpaino. Lakikorkeus oli 12 750 metriä.[1] Aseistukseen kuului kaksi NS-23-konetykkiä keulassa, koulutusversio oli aseistamaton. Junkers Jumo 004:stä kehitetyn Klimov-voimalaitteen teho oli 9,8 kN.
Konetyypin kehityskautena oli sotilasilmailun kehittyminen tavattoman nopeaa. Kylmä sota vaikutti tähän suurelta osalta. Jakovlev Jak-23 esiteltiin vain vähän myöhemmin.
Crosby, Francis: Modern Fighter Aircraft – an illustrated history of war planes from 1945 to the present day, s. 124. Lontoo, Englanti: Southwater/Anness Publishing, 2004. ISBN 1-84215-991-7(englanniksi)
