Pyhälä toimi aluksi valokuvaajana ja elokuvaleikkaajana, kunnes lähti vuonna 1975 opiskelemaan Moskovan elokuvakorkeakoulun kuvaajalinjalle. Hän valmistui sieltä 1978, minkä jälkeen hän teki aluksi mainoselokuvia ja toimi kuvaajana muun muassa Anja Rouhuvirran ja Ilona Tantun lyhytelokuvassa Puupiirtäjä (1979). Vuonna 1980 Pyhälä ohjasi 16 millimetrin filmille kuvatun, kokeellisen[1] pitkän elokuvan Neljä miljardia silmänräpäystä, johon hän pyrki kiteyttämään näkemyksiään tiedonvälityksen silloisesta tilasta.[3]
Pyhälän toinen elokuva Jon (1983) oli tarina Kari Väänäsen esittämästä nuoresta, itseään etsivästä miehestä, joka saa tarpeekseen päämäärättömästä harhailusta Helsingin kaduilla ja pestautuu töihin Jäämeren rannalla sijaitsevaan kalajalostustehtaaseen. Jon oli ensimmäinen suomalainen Cinemascope-formaatilla ja Dolby-stereoäänellä varustettu elokuva[3]. Pääosin ylistävän kritiikin ohella elokuva sai myös kohtalaisen yleisömenestyksen. Väänäsen lisäksi elokuvan yhdessä pääroolissa, Öljys-Heikkinä, esiintyi Vesa-Matti Loiri, joka pitää suoritustaan uransa parhaimpana.lähde?
Pyhälän seuraava elokuva, eräänlainen "nuoren naisen odysseia" Ursula (1986) sai sen sijaan varautuneemman vastaanoton ja johti lopulta siihen, että Pyhälän ura joutui useiksi vuosiksi jäihin. 1990-luvun alussa hän ohjasi televisiosarjoja ja valmisteli historiallista suurelokuvaa, joka monien vaikeuksien jälkeen sai ensi-iltansa vuonna 1999. Armon aika oli 1700-luvun Suomeen sijoittuva tarina saaresta, jonne lähetettiin kaikki yhteiskunnan epähenkilöt: sairaat, spitaaliset ja rikolliset. Elokuvaa levitettiin vain yhtenä teatterikopiona ja se sai vaihtelevat arvostelut. Teatterissa elokuvalle kertyi vain 330 katsojaa.[4]
