Jaakko Ilveskoski
Jaakko Kalevi Ilveskoski (11. joulukuuta 1912 – 29. huhtikuuta 1984 ) oli tamperelainen arkkitehti .[ 1] [ 2] [ 3] Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1942 ja työskenteli Tampereen kaupunginarkkitehtina Bertel Strömmerin jälkeen, vuosina 1953–1972.[ 4] [ 5]
Ilveskoski oli ahkera koulujen suunnittelija, joka toimi sotien jälkeisen kouluarkkitehtuurin suunnannäyttäjänä Tampereella ja Pirkanmaalla . Rakennustyyliltään poikkeuksellinen, rinnemaastoa taitavasti hyödyntävä Raholan koulu (1956) sai valmistuessaan laajaa huomiota, ja koulutalon vihkiäisiä saapui kunnioittamaan myös tuore presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkonen .[ 5] [ 6] [ 7] [ 8]
Jaakko Ilveskoski oli arkkitehti Antti Ilveskosken isä.[ 9]
Suunnittelutöitä
Tampereella
Kalevan lukion julkisivua.
Pispalan kirkko.
Muualla
Kosken koulun henkilökunnan asuinrakennus (1952), Hattula [ 30]
Luolajan koulun kivinen koulurakennus (1952), Hämeenlinna [ 31]
Ruununmyllyn koulun kivinen koulurakennus (1952), Hämeenlinna [ 32]
Kankaantaan koulu (1957), Nokia [ 33]
Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulu (myöh. Kanavan koulu ; 1958, laajennus 1966), Lempäälä ; purettu 2019 [ 34] [ 35]
Nokian Säästöpankki (Kauppakatu 5, liike-, toimisto- ja asuinrakennus; 1964), Nokia; purettu [ 36] [ 37]
Oriveden seurakuntatalo (1968), Orivesi [ 38]
Eläinlääkärin virkatalo (myöh. Vesilahden pääkirjasto ; 1971), Vesilahti [ 39]
Lähteet
↑ Toinen etunimi sekä syntymä- ja kuolinaika on tarkistettu Ilveskosken hautakivestä, joka sijaitsee Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla, korttelissa 4.
↑ a b Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat , s. 70. Tampere: Tampere-Seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9
↑ Niukko, Kirsi & Heiskanen, Jari: Kanavan koulun rakennusinventointi ja dokumentointi (PDF) s. 8. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2018. Viitattu 8.4.2020. [vanhentunut linkki ]
↑ Lyytinen, Hanna & Lehtimäki, Terhi & Murtonen, Niina: Tampereen kulkutautisairaalan rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 29. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen, 2009. Viitattu 8.4.2020.
↑ a b Helen, Olli: Sadan vuoden urakka: Tampereen talojen rakentajat 1902–2002 , s. 42. Tampere: Tampereen kaupungin tilakeskus, 2003. ISBN 951-609-186-5
↑ a b c Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna , s. 115–116. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0
↑ Kervinen, Minttu: Lempäälän koulujen kulttuuriarvot – Kanavan koulu (PDF) s. 3–4. Lempäälä: Lempäälän kunta & FCG Suunnittelu ja tekniikka, 2018. Viitattu 8.4.2020. [vanhentunut linkki ]
↑ a b Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella , s. 56. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
↑ Antti Ilveskoski (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat . Viitattu 8.4.2020.
↑ Lyytinen ym. 2009, s. 20.
↑ Niemelä 2006, s. 116.
↑ Hatanpään koulu: Yhteystiedot ja henkilökunta Päivitetty 2.4.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.4.2020.
↑ Härmälä-768-15, Perkiönkatu 63 sekä Vähäjärvenpuiston virkistysaluetta, Härmälän saunan laajennus tuetun asumisen yksiköllä, kartta nro 8382 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.4.2020.
↑ Haapasaari, Mirkku: Tampereen Koukkuniemi: Rakennusinventointi (PDF) Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2015. Viitattu 8.4.2020.
↑ Tampereen kansainvälinen koulu (FISTA) Päivitetty 2.3.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.4.2020.
↑ Kosunen, Lasse: Amurin koulu: Ulko- ja sisätilojen rakennussuojelullinen arviointi (PDF) s. 2. Tampere: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen, 2010. Viitattu 8.4.2020.
↑ Heiskanen, Jari: Selvitys Lamminpään sauna-, pesula- ja neuvo larakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista (PDF) s. 11, 16–17. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo. Viitattu 8.4.2020.
↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 , s. 192. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
↑ Hildén, Juhani: Kaikkien aikojen Kaleva: Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500-luvulta nykypäiviin , s. 74–75. Tampere: Tampere-Seura, 1996. ISBN 951-9080-65-1
↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 , s. 125.
↑ Villanen, Maija: Raholan lastenkodin kortteli: Rakennusinventointi (PDF) s. 9–10. Tampere: Tampereen kaupunki, 2014. Viitattu 8.4.2020.
↑ Rakennetun ympäristön kohde: Raholan perhetukikeskus (purettu) Siiri . Tampere: Tampereen museot. Viitattu 8.4.2020.
↑ Rakennus: Kissanmaan perhetukikeskus Siiri . Tampere: Tampereen museot. Viitattu 8.4.2020.
↑ Rakennus: Luisukatu 8 Siiri . Tampere: Tampereen museot. Viitattu 8.4.2020.
↑ Hirvikallio, Seija: Hatanpään alue, laboratoriorakennus (O): Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 4. Tampere: Tampereen Tilakeskus Liikelaitos & Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2016. Viitattu 8.4.2020.
↑ Hatanpään rintaklinikka Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2021. Viitattu 13.3.2021.
↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 , s. 202.
↑ Kävelyreittejä Tampereen keskustassa (PDF) Tampere: Visit Tampere. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 8.4.2020.
↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 , s. 263.
↑ Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) s. 35. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2019. Arkistoitu 11.8.2023. Viitattu 8.4.2020.
↑ Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt , s. 50.
↑ Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt , s. 52.
↑ Broman, Jasmin & Siik, Kirsikka: Nokia, Penttilänpuisto: Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (PDF) s. 18–20. Nokia: Nokian kaupunki & Ramboll Finland, 2018. Viitattu 8.4.2020.
↑ Niukko & Heiskanen, 2018, s. 5.
↑ Koivisto, Erkki: Kirjahanke Kanavan koulusta valmistui yhtä aikaa rakennuksen purkutöiden kanssa Lempäälän-Vesilahden Sanomat . 30.8.2019. Viitattu 8.4.2020.
↑ Lund-Rahkola, Marjut: Kauppakatu 5 ja 8, Poutuntie 2–8: Rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys 2012 (PDF) s. 19. Nokia: Nokian kaupunki & Airix Ympäristö, 2012. Viitattu 8.4.2020.
↑ Salonen, Annastiina: Seuraavan kerrostalon rakentaminen Nokialle alkaa vielä tammikuussa – Kauppakatu 5:n tyhjennetylle tontille nousee 8-kerroksinen ARA-vuokratalo Nokian Uutiset . 22.1.2020. Arkistoitu 13.10.2020. Viitattu 11.10.2020.
↑ Sumkin, Heidi & Siik, Kirsikka: Orivesi: Keskustien itäpuolisen alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (PDF) (luonnos) s. 149. Orivesi: Oriveden kaupunki & Ramboll Finland, 2019. Viitattu 8.4.2020. [vanhentunut linkki ]
↑ Suonpää, Sanna: Eläinlääkärin virkatalosta tuli kirjasto Lempäälän-Vesilahden Sanomat . 2.4.2019. Viitattu 8.4.2020.