Ivar Enhörning

Ivar August Ferdinand Enhörning (20. syyskuuta 1887 Norrköping[1]6. kesäkuuta 1988 Santa Barbara, Kalifornia[2]) oli ruotsalainen upseeri, joka osallistui vapaaehtoisena Suomen sisällissotaan. Hän toimi Pietarsaaren tykistökoulun patteriston komentajana, ja osallistui Satakunnan sekä Hämeen rintamien taisteluihin.

Elämä

Svean tykistörykmentissä palvellut Enhörning oli jo tammikuussa 1918 Satakunnan suojeluskuntalaisten mukana,[3] ja helmikuussa hän siirtyi Pietarsaaren tykistökouluun kreivi Adolf Hamiltonin kanssa.[4] Enhörning toimi Tykistökoulun 1 patteriston päällikkönä, ja osallistui muun muassa Mannanmäen, Kyröskosken ja Tampereen taisteluihin.[5] Maaliskuun lopussa hänelle myönnettiin ansioistaan 4. lk:n Vapaudenristi.[6] Huhtikuussa Hamilton nimitettiin Tykistökoulun johtajaksi, ja samalla Enhörningistä, Lauri Malmbergistä ja Oscar Palmesta tehtiin prikaatinkomentajia.[4] Sodan jälkeen Enhörning sai eron sotaministeriön palveluksesta everstiluutnantiksi ylennettynä elokuussa 1919.[7]

Kesäkuussa 1921 Enhörning lähti ruotsalaisen tutkimusretkikunnan mukana Kiinaan,[8] ja muutti myöhemmin 1920-luvulla Yhdysvaltoihin. Vuonna 1929 hän oli Walter Byronin sijaisnäyttelijänä ratsastuskohtauksissa Victor Flemingin ohjaamassa elokuvassa Herääminen, jossa esiintyi myös suomalainen upseeri Carl von Haartman.[9] 1930-luvulla Enhörning oli teknisenä asiantuntijana elokuvissa Kuningatar Kristiina (1933) ja Zendan vanki (1938).[1]

Perhe

Enhörning ensimmäinen puoliso oli kuvanveistäjä Susanne Sommelius (1890–1953), jonka kanssa hän oli naimisissa 1911–1918. Heidän lapsiaan olivat taidemaalari Tison Enhörning (1911–1960) ja kirjailija Marianne Zetterström (1912–2011).[10]

Lähteet

  1. a b Ivar Enhörning Svensk Filmdatabas. Svenska Filminstitutet. Viitattu 20.10.2018. (ruotsiksi)
  2. Enhorning, Ivar Santa Barbara County Cemetery Records. Santa Barbara County Genealogical Society. Viitattu 20.10.2018. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Notiser. Björneborgs Tidning, 29.1.1918, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2018. (ruotsiksi)
  4. a b Sjöblom, Max: Vuorovaikutusta Pohjanlahden yli : ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa, s. 69–70. (väitöskirja) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2018. ISBN 978-951-25301-4-4 Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Sisällissodan taistelupaikkakortisto (PDF) Arkistojen portti. 23.12.2013. Kansallisarkisto. Viitattu 20.10.2018.
  6. Frey, Alexander: Suomen Tasavallan sotajoukkojen Ylipäällikön päiväkäsky N:o 31 (PDF) Doria. 27.3.1918. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2018.
  7. Sotalaitos. Uusi Suomi, 29.8.1919, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2018.
  8. Svensk forskningsexpedition till Kina. Hufvudstadsbladet, 12.0.1921, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2018.
  9. Haartman, Carl von: Onnenonkijat elokuvassa. Uusimaa, 16.8.1929, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2018.
  10. Sahlberg, Ywonne: Kåsören Viola glömde aldrig sitt Norrköping 6.12.2011. Norrköpings Tidningar. Viitattu 20.10.2018. (ruotsiksi)


Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.