Ivan Vasiljevitš Babuškin (ven. Ива́н Васи́льевич Ба́бушкин, 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1873 Vologdan läänin Totman kihlakunnan Ledenskojen kylä – 18. tammikuuta 1906 Mysovajan asema) oli venäläinen vallankumouksellinen bolševikki.^[1]

Ivan Babuškin syntyi talonpoikaisperheeseen. Vuosina 1887–1891 hän työskenteli viilaajan oppilaana Kronstadtissa ja sittemmin viilaajana Pietarissa. Vuosina 1894–1895 hän osallistui V. I. Leninin johtaman marksilaisen kerhon ja Taisteluliitto työväenluokan vapauttamiseksi -järjestön toimintaan. Tammikuussa 1896 Babuškin pidätettiin ja helmikuussa 1897 hänet karkotettiin Jekaterinoslaviin. Siellä hän perusti vuonna 1898 Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen paikallisosaston.^[1]

Vuosina 1900–1901 Babuškin levitti vallankumousaatetta eri puolilla Venäjää. Vuonna 1902 hän pakeni Jekaterinoslavin vankilasta ja kävi Lontoossa. Sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen Pietarin komitean jäsenenä hän kannatti Leniniä ja vastusti ekonomisteja sekä Sergei Zubatovin perustamia poliisin valvomia työläisten ammattiliittoja. Vuonna 1903 Babuškin pidätettiin ja karkotettiin Verhojanskiin. Vapauduttuaan vuonna 1905 hän kuului sosiaalidemokraattien Irkutskin ja Tšitan komiteoihin ja johti Viktor Kurnatovskin ja Anton Kostjuško-Valjužanitšin kanssa aseellista kapinaa Tšitassa. Kenraali Aleksandr Meller-Zakomelskin johtama rangaistusretkikunta vangitsi aselastia kuljettaneen Babuškinin tovereineen Sljudjankan asemalla tammikuussa 1906. Heidät ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä Mysovajan asemalla.^[1]

Neuvostoliitossa Babuškinin mukaan nimettiin entinen Mysovskin kaupunki,^[1] Vologdan alueen Babuškinin piiri, katuja, aukioita ja muita kohteita.

• Dejateli revoljutsionnogo dviženija v Rossii: Ivan Babuškin^{[vanhentunut linkki]} (venäjäksi)