Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mm. Uupuu mm. kehitys ja historia Venäjän itsenäistymisen jälkeen, kalusto ja tukikohdat, sotilasyksiköt ja alisteisuus Leningradin sotilaspiirille.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Yli 15 vuotta vanhaa sisältöä. Sittemmin esimerkiksi uusia korvetteja rakennettu. Sukellusveneiden lkm ilmeisesti muuttunut. Listaus tulisi ajantasaistaa, ks. esim. http://russianships.info/eng/today/ ja enwiki lähteineen; syytä hakea muitakin lähteitä. Lentävä kalustokin päivitettävä ja tukikohdista - muistakin kuin sotasatamista - voisi kirjoittaa ja esittää ne kartalla. Vaikuttaako se että vahvempi Pohjoinen laivasto nykyisin paljolti saman Leningradin sotilaspiirin alueella? Myös alusluokkien oikeaan translitterointiin olisi kiinnitettävä huomiota, ei englannin vaan venäjän kielestä lähtien.
Vuonna 2008 Itämeren-laivastoon kuului noin sata erityyppistä alusta.
Itämeren laivaston aluksia 2011-07-05 presidentti Dmitri Medvedevin Baltijskin vierailun yhteydessä.
Itämeren laivaston aluksia Baltijskin satamassa.
Itämeren laivaston aluksia Kronstadtin sotasatamassa.
Itämeren laivaston komentaja Viktor Tširkov tervehtii ylipäällikköään, presidentti Dmitri Medvedeviä Baltijskissa.
Historia
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Venäjän keisarikunta
Venäjän duuma vahvisti gregoriaanisen kalenterin mukaan 14. marraskuuta 1696 Venäjän keisarikunnan laivaston perustamisen. Laivasto jakautui kahtia Itämerelle ja Asovanmerelle sijoitettuihin osastoihin. Itämeren laivaston telakat sijaitsivat Pietarin ympäristössä.
Itämerenlaivaston toisen linjalaivaprikaatin taistelulaivat Andrei Pervozvannyi, Imperator Pavel I, Tsesarevitš ja Slava redillä Helsingissä vuosien 1914 ja 1915 vaihteessa.Okjabrskaja revoljutsija
Laivaston merkittävimpiin operaatioihin kuuluivat Tallinnan evakuointi etenevien saksalaisten edeltä, Hangon evakuointi ja Leningradin ja Kronstadtin puolustus. Sodan aikana laivasto oli saarrettu Suomenlahden perukkaan miinakentillä ja sukellusveneverkoilla. Suomen solmittua aselevon 1944 laivaston sukellusveneet pääsivät operoimaan Itämerellä käyttäen tukikohtanaan muun muassa Turkualähde? ja tekivät muutamia merkittäviä upotuksia kuten Wilhelm Gustloff, General von Steuben ja Goya. Upotusten sotilaallista arvoa himmentää se, että kaikki olivat pakolaisia ja haavoittuneita sotilaita täyteen lastattuja aseettomia kauppalaivoja – Steuben jopa kansainvälisin tunnuksin merkitty sairaalalaiva.
Toisen maailmansodan jälkeen laivasto jaettiin kahteen laivastoon, 4. punalippuinen Itämeren laivasto ja 8. punalippuinen Itämeren laivasto. Varustelua kuitenkin vähennettiin ja yksiköt yhdistettiin jälleen joulukuussa 1955. 7. toukokuuta 1965 laivastolle myönnettiin toinen Punalipun kunniamerkki, jolloin se sai nimen ”Kahdesti punalippuinen Itämeren laivasto” (ven.Дважды Краснознамённый Балтийский флот).
Laivaston päätarkoituksena oli kylmän sodan aikana valmistautua Puolan ja Saksan demokraattisen tasavallan laivastojen kanssa maihinnousuihin Tanskan ja Länsi-Saksan rannikoille. Puolueeton Ruotsi syytti myös useaan kertaan Neuvostoliittoa sukellusveneiden kulusta sen aluevesillä, mikä johti valtioiden välien heikkenemiseen. Epäilyt saivat vahvistusta, kun sukellusvene U 137 ajoi karille Ruotsin aluevesillä lähellä Karlskronan tukikohtaa lokakuussa 1981. Myöhemmin kuitenkin epäiltiin myös sitä, että pääosan sukellusveneiden aiheuttamista aluevesien loukkauksista olisi ollut Yhdysvaltain laivaston sukellusveneiden tekemiä, minkä tarkoituksena oli rohkaista Ruotsin silloista hallitusta tehostamaan sukellusvenetorjuntaansa. Ulkopoliittisesti puolueeton Ruotsi ja Yhdysvallat olivat solmineet 1960 salaisen puolustussopimuksen, joka mahdollisti yhdysvaltalaisten hyökkäyssukellusveneiden sijoittamisen sukellusveneille matalan Itämeren Gotlannin länsipuolella olevaan syvänteeseen.
↑Riilahden meritaistelu, ven.Гангутское сражение, Gangutskoje sraženije, "Hankoniemen taistelu". Taistelusta alkaen laivastossa on yleensä aina ollut taistelun mukaan nimetty laiva Gangut.
Eerola, Jari: Ristelijät Aurora ja DianaSotasurmat/ Helsinki maaliskuussa 1917/ Itämeren laivaston alukset talvikaudella 1916 - 1917/ Aurora. Viitattu 13.9.2018.
.svg){kind=small}