Itsesimilaarinen on matematiikan termi ja tarkoittaa, että kohde sisältää mielivaltaisen pieniä osia, jotka ovat keskenään yhdenmuotoisia. Monet kohteet luonnossa, kuten rantaviiva, ovat satunnaisesti itsesimilaarisia: niillä on satunnaisesti samanlaisia osia useammassa mittakaavassa.^[1] Itsesimilaarisuus on tyypillinen fraktaalien ominaisuus. Esimerkiksi Kochin käyrä on itsesimilaarinen, sillä sen jokainen sakara on kopio kaikista toisista sakaroista.

Logaritminen spiraali on itsesimilaarinen. Mandelbrotin joukko on itsesimilaarinen myös Misiurewiczin pisteessä. Musiikissa Shepardin asteikko on itsesimilaarinen aallonpituuksien taajuuksien osalta.

Itsesimilaarisia kohteita löytyy myös luonnosta. Oikealla on esitetty matemaattisesti muodostettu täydellisen itsesimilaarinen saniainen, joka muistuttaa hyvin paljon luonnosta löytyviä saniaisia. Myös muilla kasveilla, kuten parsakaalilla, on itsesimilaarisia ominaisuuksia.