Isshin-ryūn harjoitus-kusarigama eli ketjusirppi. Huomaa että Isshin-ryū ketjusirpin terä on muista kusarigamoista poiketen kaksiteräinen. Isshin-ryū ketjusirpissä on myös kädensuojus
Isshin-ryū kusarigamajutsu on vanhan koulukunnan (koryū) taistelulaji, jossa käytetään aseena kusarigamaa (鎖鎌) eli ketjusirppiä. Shindō Musō-ryūn perustajan Musō Gonnosuke Katsuyoshin uskotaan olleen myös kusarigaman asiantuntija. Ase on peräisin 1400-luvulta, mutta Shindō Musō-ryūn yhteydessä sen käyttöä alettiin järjestelmällisesti harjoitella vasta 1800-luvun loppupuoliskolla.
Kusarigama on kehitetty jingama-nimisestä työkalusta jota samurai-arvoasteikon alapäässä olevat bushit käyttivät tarvekaluna leiriytymisten yhteydessä.[1] Jingamalla leikattiin esimerkiksi ruohoa hevosten appeeksi tai siistittiin leirialuetta korkeasta ruohosta.
Isshin-ryū kusarigamajutsun synty
Isshin-ryū kusarigamajutsun uskotaan syntyneen Kamakura-kaudella. Nen Ami Jion-nimisenä tunnetun buddhalaisen munkin (aikaisemmin Sōma Shirō Yoshimoto) oltua meditoimassa päiväkausia, hänelle ilmestyi henki sirppi oikeassa ja metallipaino vasemmassa kädessään. Tämän näyn perusteella Jion kehitti kusarigama-taitonsa. Jion oli tunnettu kenjutsu ja sōjutsu taidoistaan ja hän oli Nen-ryū kenjutsukoulukunnan perustaja. Toiset lähteen pitävät Isshin-ryūn perustajana Jionin oppilasta Tan Isshiniä ja uskovat sen perustuneen Jionin opetuksiin, jotka Tan Isshin olisi koonnut kusarigama-koulukunnaksi.[2]
Isshin-ryūn kusarigama
Isshin-ryūssa käytetty ase poikkeaa tavanomaisesti sirppimäisestä kusarigamasta niin, että sen noin 30 cm pitkä terä (goken) on aivan suora ja terävä niin ylä- kuin alapuoleltakin. Isshin-ryūn kusarigaman varsi (tsuka) on noin 36 cm pitkä ja ketjun pituus on 360 cm. Heti terän alla on kahvassa metallinen kädensuoja. Varren toisessa päässä kiinni olevan ketjun päässä oleva paino (fundo) painaa 113 grammaa. Harjoittelussa käytettävä kusarigama on puuta, lukuun ottamatta metallista väistintä, ketjuna toimivaa narua ja nahkaista painoa.
Ketjun pituus japanilaisittain mitattuna on 12 shakua, jotka vastaavat vuoden kuukausia ja sanotaan että se on tehty 350 lenkistä, jotka edustavat vuoden päiviä. Hienoimmissa kusarigamoissa lenkkien koko suurenee mitä lähempänä fundoa ne ovat.[3]
Käyttö
Kusarigamalla hyökätään usein pyörittämällä painotettua ketjua ja heittämällä se vastustajaa tai hänen asettaan kohti. Ketju sitoo vastustajan miekan tai muun aseen ja tekee hänet toimintakyvyttömäksi. Tämän jälkeen voidaan iskeä vastustaja maahan sirpillä. Painotetulla ketjulla voidaan hyökätä myös suoraan vastustajaa kohti.
Isshin-ryū kusarigama kata-sarjat
Isshin-ryū koulukuntaan kuuluu kaikkiaan 30-kataa kolmessa erillisessä sarjassa: Omote, Ura ja Okuden. Vaikka Omote ja Ura-katasarjojen katojen nimet ovat samat on niiden muoto aivan erilainen. Neljä ensimmäistä Okuden-sarjan kataa tehdään seiza-istunnasta ja kaksi viimeistä Okuden-sarjan kataa tehdään seisten kusarigamalla keihästä (yari) vastaan.
Omote sarja
Ishiki
Soemi
Hagaeshi
Mugan
Jûmonji
Furikomi (zen)
Furikomi (go)
Isô no nami
Tatsumi no maki
Midokorozume
Ukibune
Sodegarami
Ura sarja
Ishiki
Soemi
Hagaeshi
Mugan
Jûmonji
Furikomi (zen)
Furikomi (go)
Isô no nami
Tatsumi no maki
Midokorozume
Ukibune
Sodegarami
Okuden Sarja
Mae
Ushiro
Hidari
Migi
Yariai (jô)
Yariai (ge)
Lähteet
Kirjallisuuslähteet
Don Cunningham: taiho-Jutsu,Law and Order in the Age of the Samurai. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5
Pascal Krieger: Jodô - la voie du bâton / The way of the stick. Association helvetique de Jodo, 1989. ISBN 2-9503214-0-2
Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9
Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8
Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0
