Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa. Niillä ei ole tunnettuja eläviä eikä kuolleita sukukieliä. Aiemmin monia isolaattikieliä on pidetty hypoteettisen kielikunnan typologisen tai areaalisen kieliryhmän osana. Näistä mainittakoon uralilais-altailaiset kielet, joihin katsotaan kuuluvan useita eri kielikuntia, joiden mahdollisesta yhteisestä alkuperästä tai isolaatiosta on eri aikoina esitetty monia erilaisia tulkintoja [1].
Alla on joitakin isolaattikieliä tai sellaisiksi epäiltyjä:
| Kieli
|
Kommentit
|
| Ainu
|
Japanin pohjoisosissa ja aiemmin myös Sahalinilla ainujen käyttämä uhanalainen kieli. Kaksi murretta, jotka voidaan laskea myös eri kieliksi.
|
| Baski
|
Espanjassa ja Ranskassa. Ei tunnettuja sukulaisia.
|
| Burušaski
|
Pohjois-Pakistanissa.
|
| Elam
|
Kuollut muinaisen Lähi-idän kieli.
|
| Etruski
|
Italian niemimaalla, lähinnä Toscanassa muinoin käytetty kieli. Saattaa olla sukua nykyisellä Sveitsin ja Italian rajalla samoihin aikoihin käytetyn reetin kielen kanssa. Samoihin aikoihin Italian niemimaalla on ollut myös kolmas mahdollinen isolaattikieli, pohjoispikeeni.
|
| Hadza
|
Pienen metsästäjä-keräilijäkansan Tansaniassa puhuma kieli. Maiskausäänteittensä takia epäilty olevan kaukaista sukua khoisankielille, mutta mitään yhteyttä ei ole voitu osoittaa.
|
| Hatti
|
Heettien valtakunnassa ennen indoeurooppalaista heettiä käytetty kieli.
|
| Huaorani
|
Kieli, jota puhutaan Amazonin jokialueella Napo- ja Curarayjoen välisellä alueella.
|
| Ibeeri
|
Antiikin aikainen kieli Espanjassa. Kielessä on leksikaalisia yhteensattumia baskin kieleen, mutta on vaikea sanoa, ovatko ne muuta kuin tulosta läheisyydestä.[2][3][4]
|
| Korea
|
Maailman suurin isolaattikieli, ellei japania lasketa. Sukulaisuutta japanin kieleen ja altailaisiin kieliin on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.
|
| Kusunda
|
Äärimmäisen uhanalainen, vain muutaman ihmisen puhuma kieli Länsi- ja Keski-Nepalissa.[5] Toisen tiedon mukaan viimeinen puhuja kuoli 2018.[6]
|
| Nihali
|
Keskisen Intian kieliä. Tunnetaan virheellisesti myös nimellä kalto. Vakavasti uhanalainen.
|
| Nivhi
|
Kahteen toisistaan suuresti poikkeavaan murteeseen jakautuva isolaattikieli Amur-joen suistossa ja Sahalinilla.
|
| Sandawe
|
Tansaniassa käytettävä pieni kieli. Saattaa olla sukua Etelä-Afrikan khoisankielten kanssa, mutta todennäköisemmin isolaatti.lähde?
|
| Sumeri
|
Noin 3000 eaa. – 1000 eaa. Mesopotamiassa käytetty kieli.
|
Näiden isolaattikielten lisäksi Uuden-Guinean tuhannen kielen joukossa on toistakymmentä isolaateiksi laskettua kieltä, mm. amberbaken, busa, dem, juri, molof, mor, morwap, mugil, nagatman, oksapmin, pauwi, porome, taurap, tofamna, usku, urim ja warenbori. Lisäksi isolaatteja ovat jotkin Australian alkuperäisasukkaiden kielet ja Amerikan intiaanikielet, kuten Kanadan haida ja pohjoisen Australian tiwi.
Seuraavat kielet lasketaan usein isolaateiksi, mutta ne muodostavat kielikunnan yhdessä toisen läheisen kielen kanssa, joka joskus lasketaan murteeksi.
| Kieli
|
Kommentit
|
| Japani
|
Japanilaiset itse laskevat okinawan kielen japanin kielen murteeksi, mutta nykykäsityksen mukaan se, samoin kuin eräät muut Riukiusaarten japaninsukuiset kielimuodot, on oma kielensä. Tämän vuoksi ne muodostavat yhdessä kielikunnan.
Sukulaisuutta korean ja altailaisten kielten kanssa on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan yhteyttä ei ole.
|
| Jukagiiri
|
Koillis-Siperiassa käytetty kieli. Kaksi eri murretta, jotka voidaan myös laskea omiksi kielikseen. Sukulaisuutta uralilaisten kielten kanssa tutkitaan, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.
|
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
