Indren lähteet ovat Cherin departementissa, 454 metrin korkeudella merenpinnasta, lähellä Beaufoiniksi kutsutta paikkaa Saint-Priest-la-Marchen kunnassa[2], josta joki kulkee aluksi luoteeseen.
Cher kulkee seuraavien neljän departementin ja 59 kunnan kautta.[1] Departementit on lueteltu siinä järjestyksessä, missä joki niiden kautta kulkee, samaan departementtiin kuuluvat kunnat sen sijaan aakkosjärjestyksessä.
Ranskan kansallisessa jokitietojärjestelmässä BD Carthage jokien valuma-alueet jaetaan neljän tasoisiin alueisiin: hydrografisiin seutuihin (ransk.régions hydrographiques), sektoreihin (ransk.secteurs), alisektoreihin (ransk.sous-secteurs) ja hydrografisiin vyöhykkeisiin (ransk.zones hydrographiques)[3] Indren valuma-alue on jaettu seuraaviin 22 hydrografiseen vyöhykkeeseen:[1]
Indre lähteestään Rau des Pallesin yhtymäkohtaan
Rau des Palles sivupuroineen
Indre välillä Rau des Palles – Igneraie
Ingneraie välillä Fausse Rivière – Indre
Indre välillä Ingeraie – Vauvre
Vauvre välillä Couarde – Indre
Indre välillä Vauvre – Ris
Indre välillä Ris – Ringoire
Indre välillä Ringoire – Trégonce
Indre välillä Trégonce – K7229850
Indre välillä K7229850 – Ozance
Indre välillä Ozance – Saint Flovier'n Rau de la Fontaine
Indre välillä Saint Flovier'n Rau de la Fontaine – Rau de Boutineau
Indre välillä Rau de Boutineau – Indrois'n yhtymäkohta
Indrois välillä Rau d'Olivet – Indre
Indre välillä Indrois'n yhtymäkohta – Échandon
Indre välillä Échandon – Rau de Montison
Indre välillä Rau de Montison – Rau de Gue Droit
Indre välillä Rau de Gue Droit – Vieux Cher
Indre välillä Vieux Cher – Veude
Indre välillä Veude – Loire
Loire välillä K6825102 – Indren suu
Cherin departementin tärkeimmät valuma-alueet
Indren departementin tärkeimmät valuma-alueet
Indre-et-Loiren departementin tärkeimmät valuma-alueet
Hydrografinen allas
Vesihallinnollisesti Ranska on hydrografisin ja ekologisin perustein jaettu seistemään hydrografiseen altaaseen. Indre kuuluu Loiren-Bretagnen altaaseen, jonka vesihallintoa hoitaa Loiren-Breganten vesivirasto (ransk.Agence de l'eau Loire-Bretagne).[4]
Indren keskimääräinen virtaama Montsin kohdalla on 15 600 litraa sekunnissa. Se kuitenkin vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan. Pienimmillään virtaama on syyskuussa, 4180 litraa sekunnissa, suurimmillaan helmikuussa, 33 900 litraa sekunnissa.[5]
Mittausasemat
Joen varrella on seuraavat mittausasemat, joissa sen virtaamaa tai vedenpinnan korkeutta seurataan:
Indren pienin mitattu yhden vuorokauden keskivirtaama on ollut 338 litraa sekunnissa, mikä tapahtui 20. syyskuuta 2019.lähde? Hetkellisesti Indre saattaa kuivua kokonaan. Viimeksi näin tapahtui 20. lokakuuta 2015.[5]
Tulvat
Indren tulvat saattavat olla melko suuria, eivät kuitenkaan niin suuria kuin mitä esiintyy Loiren alajuoksun alueella, missä maaperä on vettä läpäisemätöntä. Tilastollisesti on laskettu, että keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama ylittää 82, joka viides vuosi 110, joka kymmenes vuosi 130 ja joka kahdeskymmenes vuosi 150 kuutiometriä sekunnissa.lähde?
Indren suurin hetkellinen virtaama, 214 m3/s, on mitattu 1. helmikuuta 1977, kun taas suurin yhden vuorokauden keskivirtaama, 209 m3/s, mitattiin samana vuonna 22. helmikuuta.lähde? Tilastollisesti on arvioitu, että tällaisia tulvia joessa esiintyy harvemmin kuin kerran 50 vuodessa.lähde?
Alueen sademäärä
Indren valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 164 millimetriä[5], mikä merkitsee, että siellä sataa keskimäärin 5,2 litraa vettä sekunnissa neliökilometriä kohti[5]. Tämä on selvästi vähemmän kuin Ranskassa tai jopa Loiren valuma-alueella keskimäärin.
Veden laatu ja tavoitteet
Veden laatua seurattaessa Indre ja sen valuma-alue jaetaan seuraaviin osuuksiin:
[16][17][18]|
Code et libélé
Tunnus
Nimi ja selite
FRGR1847
Indre sivujokineen välillä lähde – Pérassay
FRGR0349
Indre välillä Pérassay – La Châtre
FRGR0350a
Indre välillä La Châtre – Ardentes
FRGR0350b
Indre välillä Ardentes – Niherne
FRGR0351a
Indre välillä Niherne – Palluau-sur-Indre
FRGR0351b
Indre välillä Palluau-sur-Indre – Courçay
FRGR0351c
Indre välillä Courçay – Loire
Vuonna 2013 veden laadusta tehdyt tutkimukset osoittivat seuraavaa:
Vesistön ekologinen tila vuonna 2013
Ekologinen
Biologinen
Yleinen fysikaalis-kemiallinen
Erityisiä saasteita
FRGR1847
Tyydyttävä
Huononpuoleinen
Hyvä
X
FRGR0349
Tyydyttävä
Tyydyttävä
Hyvä
Hyvä
FRGR0350a
Huononpuoleinen
Huononpuoleinen
Hyvä
X
FRGR0350b
Tyydyttävä
Tyydyttävä
Tyydyttävä
X
FRGR0351a
Tyydyttävä
Tyydyttävä
Hyvä
X
FRGR0351b
Tyydyttävä
Tyydyttävä
Hyvä
X
FRGR0351c
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2021 mennessä niin joen ekologinen, kemiallinen kuin yleinenkin tila olisivat sen kaikilla osuuksilla hyviä.
Nimen alkuperä
Joen nimi esiintyy Gregorius Toursilaisen 500-luvulla kirjoittamissa teoksissa muodossa Angeris. Nimen on arveltu johtuvan galliankielisistä sanoista Ang-eri-s, jotka tarkoittavat: "joki, jossa on käärmeitä.".[19]
Indren yläjuoksu sen lähteeltä Châtressa sijaitsevaan pisteeseen RD 940 saakka, samoin kuin Ringoiren ja Loiren yhtymäkohtien välinen osuus on merkitty luetteloon nro 1, joka käsittää sellaiset vesialueet, joilla on erityisen suuri merkitys biologisina reservialueina. Tämä merkitsee, että alueella ei voida sallia mitään sellaisia rakennustöitä, jotka vaarantaisivat ekologisen jatkuvuuden, ja jo myönnettyjen lupien voimassaoloa voidaan jatkaa vain, jos vesien erinomaisen ekologisen laadun pysyvyys voidaan taata.[20]
Ranskassa virtaavat vedet jaetaan kalastonsa perusteella kahteen luokkaan sen perusteella, ovatko niissä vallitsevina lohikalat vai karpit. Indrestä kuuluu Indren departementissa Vauvren suun yläpuolella oleva osuus ensimmäiseen, joen muut osuudet jälkimmäiseen luokkaan.[21]
Euroopanmajavaa tavataan joen varrella Indren departementissa Fléré-la-Rivièren ja Mers-sus-Indren välisellä osuudella. Välillä laji ehti jo kadota alueelta, mutta myöhemmin se on palautettu, ja vuodesta 1968 lähtien se on ollut rauhoitettu koko Ranskassa, kuten jo aikaisemmin joissakin departementeissa.[22]
Biologinen reservi
Virtaavaa vettä pidetään biologisena reservinä, jos siinä on yksi tai useampi alue, jossa elää tai lisääntyy kasviplankton- tai vesikasvilajeja, selkärangattomia pohjaeläimiä tai kaloja, jotka sieltä käsin pääsevät leviämään muihin saman valuma-alueen jokiin.[23] Biologiset reservialueet, jotka ovat välttämättömiä virtaavien vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle tai ylläpidolle, vastaavat näin ollen:[24]
virtaavien vesien osuuksia tai niihin liittyviä vesialueita, jotka toimivat lajien lisääntymisalueina, joista nämä voivat uudelleen levittäytyä alueille, joissa ne ovat käyneet harvinaisiksi, tai
alueita, joissa lajit voivat elää luonnollisessa ympäristöissään elämänkiertonsa eri vaiheissa.
Indrestä on luokiteltu biologiseksi reservialueeksi sen yläjuoksu lähteestä Pérassayhyn saakka sekä siihen tällä osuudella laskevat sivujoet sekä myös Pérassayn ja Châtren välinen osuus. Siellä lisääntyviä lajeja ovat erityisesti jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja taimen (Salmo trutta).[25]
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: fr:Indre (rivière)
↑Jean-Luc Pavot: Dans l'Indre, la difficile cohabitation du castor et de l'homme. La Nouvelle République du Centre-Ouest, 15.11.2020. Indre. Artikkelin verkkoversio.