Immunoglobuliini E

IgE eli immunoglobuliini E on vasta-aine.[1] Immunoglobuliini E:llä on merkitystä erityisesti allergisissa reaktioissa ja immuunipuolustuksen torjuessa parasiitteja.[2]

Rakenne

Immunoglobuliini E:n rakenne kahdesta suunnasta kuvattuna.

IgE:n rakenne koostuu kahdesta raskasketjusta ja kahdesta kevytketjusta. Raskasketjussa on neljä pysyvää osaa ja yksi vaihteleva osa, kevytketjussa yksi pysyvä ja yksi vaihteleva osa. Raskas- ja kevytketjun vaihtelevat osat muodostavat yhdessä vasta-aineen antigeenia sitovan kohdan.[3]

Toiminta

Plasmasoluiksi aktivoituneet B-solut erittävät immunoglobuliini E -molekyylejä solunulkoiseen tilaan. IgE-molekyylit sitoutuvat voimakkaasti syöttösolujen ja basofiilien granulosyyttien pinnalla oleviin Fc-reseptoreihin. Antigeenin sitoutuminen edelleen immunoglobuliini E:hen laukaisee syöttösolun tai basofiilin erittämään erilaisia sytokiineja ja biologisesti aktiivisia amiineja, erityisesti histamiinia. Histamiini laajentaa verisuonia ja helpottaa valkosolujen, vasta-aineiden ja komplementtiproteiinien pääsyä histamiinia erittäneen solun luo. Amiinien vapautuminen aiheuttaa tyypilliset allergisen reaktion oireet. [2]

Syöttösolut aktivoivat ja houkuttelevat paikalle myös eosinofiilejä granulosyyttejä, joiden pinnalla on myös IgE-molekyylejä sitovia Fc-reseptoreja. Eosinofiilit tappavat parasiitteja, eritoten jos niiden pinta on peitetty IgE-molekyyleillä.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. ↑ a b c Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1556-1557.
  3. ↑ Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1559.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.