Tämä artikkeli käsittelee biologiaa. Histamiini on myös fiktiivinen hevoshahmo.
Histamiini (kreikan sanasta histos ’kudos’) on monoamiini, joka toimii ihmiskehossa muun muassa keskushermoston välittäjäaineena. Sen molekyylikaava on C5H9N3, moolimassa 111,15 g/mol, sulamispiste 83–84 °C ja CAS-numero 51-45-6. Histamiinista käytetään myös nimiä 1-H-imidatsoli-4-etaaniamiini[1] ja 2(4-imidatsolyyli)-etyyliamiini. Histidiini on histamiinin esiaste.
Histamiinia muodostavat esimerkiksi suolistobakteerit. Lisäksi sitä saadaan ruoasta.[2]
Histamiini muuntuu elimistössä erilaisten prosessien kautta tavallisesti useiksi eri aineiksi ja poistuu elimistöstä muun muassa virtsan kautta seuraavina aineina ja osuuksina eli metyyli-imidatsolietikkahappona (42–47 %), metyylihistamiinina (4–8 %), imidatsolietikkahappona (9–11 %) ja imidatsolietikkahapporibosidina (16–23 %). Histamiinista jää virtsaan muuttumattomana 2–3 %.
Fysiologia
Aivojen välittäjäaineena toimiva histamiini vaikuttaa elimistön vireystilaan, uni-valverytmiin, lihasten hienomotoriikkaan, neuroendokriiniseen järjestelmään, immuunivasteen säätelyyn, vatsahapon eritykseen ja ruokahaluun.[3]
Veriplasman liian suuret histamiinipitoisuudet voivat aiheuttaa nokkosihottumaa, kutinaa, ihon punoitusta, päänsärkyä, sydämen nopearytmisyyttä, verenpaineen laskua ja keuhkoputkien supistumista. Liian suuri määrä histamiinimäärä voi johtaa jopa tappavaan rytmihäiriöön.[3]
Histamiinin vapautuminen elimistössä liitetään usein allergisiin reaktioihin, sillä se aiheuttaa tulehdusreaktion ja sileän lihaskudoksen supistumia. Päämääräisestiselvennä histamiinia vapautuu immuunijärjestelmän syöttösolusta, kun antigeeni sitoutuu sen pinnalla olevaan lgE-vasta-aineeseen.lähde?
Histamiini myös stimuloi mahalaukun katesolujen suolahapon tuotantoa.lähde?
Histamiini välittää vaikutuksensa histamiinireseptorien kautta, joita on eri tyyppejä:
- H1-histamiinireseptori – keuhkoputkien supistuminen, verisuonien laajeneminen, sileän lihaskudoksen supistuminen, allerginen ihottuma, verisuoniston seinämän jännitystilan vaihtelu, hyönteisten pistojen aiheuttama kipu ja kutiaminen
- H2-histamiinireseptori – mahahapon erityksen lisääntyminen
- H3-histamiinireseptori – vähentynyt hermovälittäjäaineiden vapautuminen, mm. histamiini, asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini
Yleisimmät niin kutsutut antihistamiiniaineet ovat H1-reseptorin käänteisagonisteja, jotka lähinnä toimivat tehokkaasti sileän lihaskudoksen histamiinireaktioiden estämisessä.
Ravinnon histamiinit
Histamiinia sisältävät makkara, kinkku, juusto, tomaatti, kalasäilykkeet, munakoiso, hapankaali, pinaatti ja avokado. Tietyt ruoka-aineet saattavat lisäksi vapauttaa histamiinia immuunipuolustuksen syöttösoluista. Niihin kuuluvat esimerkiksi kala, tomaatti, suklaa, sitrushedelmät, papaija ja pähkinät.[4]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
