Ilmari Justus Andreas Manninen (2. syyskuuta 1894 Viipuri – 14. kesäkuuta 1935 Helsinki) oli tunnettu Viron ja Suomen kansallismuseoiden kehittäjä ja ahkera suomensukuisten kansojen kansatieteellisen materiaalin kerääjä ja tutkija.

Mannisen vanhemmat olivat kirkkoherra Salomon Manninen ja Elisabet Kuokkanen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1916 ja lisensiaatiksi (tohtoriksi) 1922, väitöskirjan aiheena oli Die dämönistischen Krankheiten im finnischen Volksaberglauben. Naantalin kaupunginmuseon Manninen vuonna perusti 1919 ja oli sen johtajana vuoteen 1921 saakka. Hän toimi myös Naantalin yhteiskoulun johtajana 1919–1922. Manninen julkaisi jo vuonna 1917 teoksen Liperin seurakunnan historia Ruotsin vallan aikana, mutta suuntautui sitten kansatieteeseen. Vuonna 1922 häneltä ilmestyi väitöskirjan lisäksi tutkimus Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous.

Samana vuonna eli vasta 28-vuotiaana Manninen valittiin myös Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum) ensimmäiseksi johtajaksi.^[1] Viroon liittyen hän julkaisi tutkimukset Eesti rahvariiete ajalugu (1927) ja Die Sachkultur Estlands I-II (1931-1933). Lisäksi hän laati 420-sivuisen yleisesityksen Soome sugu rahvad (1929), joka ilmestyi myös suomeksi ja saksaksi. Manninen oli Tarton yliopiston dosentti 1924–1927. Vuodesta 1929 lähtien hän toimi Suomen Kansallismuseon kansatieteen osaston johtajana ja ehti ennen kuolemaansa julkaista vielä suomensukuisia kansoja koskevan teossarjan kolmantena osana tutkimuksen Esineellinen kansatiede (1934). Helsingin yliopiston dosenttina Manninen toimi 1929–1935, vuosina 1929–1931 lisäksi yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen vt. professorina.

Mannisen puoliso vuodesta 1919 oli Taru Hakkarainen.

• Kansanomaiset parannus- ja lääkitystavat. Kansantieteellisiä kysymyslehtisiä 3. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1917
• Kulta, hopea ja vaski suomalaisissa taioissa. Suomen kotiseutuliitto, Helsinki 1917
• Liperin Seurakunnan historia Ruotsin vallan aikana. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 15. Helsinki 1917
• Niitä näitä matkalta Aunuksen Karjalaan. Kotikielen seura, Helsinki 1917
• Veneiden ompelusta pohjoisessa Aunuksen Karjalassa. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1917
• Luettelo suomenkielisten sanomalehtien julkaisemista paikallisnumeroista vv. 1909-1918. Suomen kotiseutuliitto, Helsinki 1918
• Suomen ja Venäjän välisen rajan historiaa. Helsinki 1918
• Vanhan ruokatalouden alalta : kalaruuan mädättäminen. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1918
• Kansantieteellisiä kertomuksia Pohjois-Aunuksesta. WSOY 1919
• Lisiä Käkisalmen läänin historiaan ison vihan ensi vuosina. WSOY 1919
• Lukuja vanhasta Naantalista. Turku 1920
• Tietoja pykäläpuista ja kapuloista Karjalassa ennen ja nyt. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1920
• Kolme kirjettä Pohjois-Karjalan taloudellisista oloista ; julkaissut Ilmari Manninen, kirjeiden kirjoittaja Gabriel Wallenius (1725-1808). Historiallinen arkisto 29. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1921
• Die dämonistischen Krankheiten im finnischen Volksaberglauben : vergleichende volksmedizinische Untersuchung. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1922
• Eräs lääkitsemisperiaate kansanomaisessa parannustaidossamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1923
• Olivatko Käkisalmen läänin karjalaiset kansallisesti ja kielellisesti vieraita muulle Suomelle?. WSOY 1923
• Viron kansallismuseo - Eesti rahva muuseum. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1923
• Latvian kansatieteellinen museo - Latvijas etnografiskais muzejs. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1924
• Sündimine ja lapsepôlv eesti rahva traditsioonis - Geburt und Kindheit in der estnischen Volkstradition. Tartu Eesti Kirjastus, Tartu 1924
• Eesti rahvariiete ajalugu. Eesti rahva muuseum, Tartu 1927
• Eräs vanha itäinen lainaesine. Kotikielen seura, Helsinki 1927
• "Hannunvaakuna". WSOY 1927
• Virolaisia lasten leluja. WSOY 1928
• Virolaisista ruuaksista. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1928
• Soome sugu rahvaste etnograafia. Loodus, Tartu 1929
• Suomensukuiset kansat : kuvauksia esineellisen kulttuurin alalta. Sivistys ja tiede 70. WSOY 1929
• Suomalaiset kansatieteelliset linnunpääkauhat ja -vadit. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1930
• Vanhoista merkinantolaitteista. WSOY 1930
• Ajokepeistä ja muista rengassauvoista. WSOY 1931
• Die nord-eurasischen Torsionsfallen. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1931
• Die Sachkultur Estlands 1. Õpetatud Eesti selts, Tartu 1931
• Die finnisch-ugrischen Völker. Otto Harrassowitz, Leipzig 1932
• Karjalaisten puvustosta. Eripainos Karjalan kirja. WSOY 1932
• Karjalaisten rakennukset. Eripainos Karjalan kirja WSOY 1932
• Karjalaisten ruokatalous. Eripainos Karjalan kirja WSOY 1932
• Karjalaisten tavoista. Eripainos Karjalan kirja WSOY 1932
• Karjalan kirja ; toimittanut Iivo Härkönen ; avustava toimikunta U. Karttunen, Joh. Kujola, I. Manninen. 2. kokonaan uud. painos WSOY 1932
• Karjalan vanhat elinkeinot. Eripainos Karjalan kirja WSOY 1932
• Merkillinen oravanpyyntitapa. Kotikielen seura, Helsinki 1932
• Kansanomaisen tautiopin alalta. WSOY 1933
• Kansanomaisesta tautiopista ja taikaparannuksista. Gummerus 1933
• Maavala. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1933
• Eräs lappalainen parannusmenetelmä. WSOY 1934
• Lisää rohkasta. Kotikielen seura, Helsinki 1934
• Tuohikirje sadan vuoden takaa. WSOY 1934
• Pohjan pitkiltä periltä : retkeilyllä Länsi-Lapissa. WSOY 1936

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 498.