Ilmari Kostiainen

Ilmari Kostiainen (21. elokuuta 1935 Helsinki – 8. tammikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja, joka tunnettiin etenkin mainosvalokuvistaan sekä Kauneus ja Terveys -lehden kuvitusvalokuvista ja taitosta.[1]

Kostiaisen isä V. J. Kostiainen harrasti työväen urheilu- ja raittiustoiminnan ohella muun muassa kielten opiskelua.[2] Isä tilasi Ilmarille amerikkalaista Boys’ Life -partiolehteä tämän englannintaidon kartuttamiseksi, mutta poika innostuikin enemmän lehtien kuvista.[3] Isältä löytyi myös vanha paljekamera ja kaitafilmikamera, ja pojalle hankittiin oma kaksisilmäinen Lubitel-kamera. Suuren vaikutuksen nuoreen Ilmariin teki myös isän ystävän, valokuvaaja Vilho Setälän suunnittelema valotustaulukko, joka otti huomioon kuvaajan sijainnin maapallolla, vuoden- ja vuorokaudenajan sekä sään.[2]

Kostiainen toimi työuransa aluksi muusikkona, Kauko Viitamäen orkesterin kontrabasistina. Hän aloitti opinnot Taideteollisuusopiston graafisella linjalla ja päätyi 1960-luvun lopulla lehtitaittajaksi Me Naisiin ja Kodin Kuvalehteen. Vuonna 1967 hän jättäytyi pois lehtikustantamon palveluksesta ja aloitti itse valokuvaajana, omien sanojensa mukaan koska ei ollut tyytyväinen lehteen tarjottuun kuvamateriaaliin. Tunnetuksi hänen nimensä nousi 1970-luvulla erityisesti Kauneus ja Terveys -lehden näyttävistä taitoista, joita hän toteutti usein surrealististen ja humorististenkin valokuvien ehdoilla.[1][4]

Kostiaisen hiottu tyyli johti hänet mainoskuvauksen pariin, ja yhdessä Kari Haaviston ja Arto Hallakorven kanssa hän perusti 1979 Studio Klikin, jota pidetään alalla esikuvana.[1][5] Kostiainen toimi myös Taideteollisen korkeakoulun tuntiopettajana.[6]

Kostiainen ei milloinkaan varsinaisesti jäänyt eläkkeelle valokuvaajan toimesta vaan jaksoi viimeisinä vuosinaan vielä perehtyä syvällisesti digitaaliseen kuvankäsittelyyn.[2]

Palkinnot ja tunnustukset

Teokset

  • The Art of Ilmari Kostiainen, Metsä-Serla, 1989

Lähteet

  1. ↑ a b c Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Mainoskuvaaja tutki ajattomuutta, Helsingin Sanomat 2.2.2011 sivu C 6, Artikkelin verkkoversio
  2. ↑ a b c Seppo Saves: Ilmari Kostiainen – On vain 10 valokuvaa. Kamera-lehti, 2002, nro 9. Helsinki: Kameraseura ry. ISSN 0022-8133
  3. ↑ Vuoden Huiput – parasta suomalaista mainontaa ja graafista suunnittelua 1989. Helsinki: Grafia ry, 1990. ISBN 951-96103-0-8
  4. ↑ Salo, Merja: Muodin ikuistajat. Muotivalokuvaus Suomessa, s. 154. Taideteollinen korkeakoulu, 2005. ISBN 951-558-170-2
  5. ↑ Ilmari Kostiainen: The art of Ilmari Kostiainen. Finland: Galerie Art, 1989. ISBN 9529005113
  6. ↑ Opettajamatrikkeli 1973-2003, Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 7.4.2014. Arkistolinkki, Internet Archive 2.7.2022.

Kirjallisuutta

  • Wallius, Ossi: ”Käyttökuvan taitaja Ilmari Kostiainen”, Valokuvauksen vuosikirja 1984, s. 68–75
  • haastattelu teoksessa Valokuvaaja: haastatteluja 1999–2008, toim. Seppo Saves, Seppo Saves, 2008
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.