Helmi–maaliskuussa 1932 Koivisto oli yksi Mäntsälän kapinan pääorganisoijista.[4] Vallankaappausyrityksen epäonnistuttua hän oli vangittuna lokakuuhun saakka,[5] ja marraskuussa 1932 Koivisto sai Turun hovioikeudelta vapauttavan tuomion, kun hänen syytteitään ei pystytty näyttämään toteen.[6] Koivisto oli myös syytteessä kesällä 1931 tehdyistä porilaisten kommunistien kyydityksistä,[7] sekä sisäasainministerin halventamisesta syyskuussa 1931 Lapuan työväentalon ovien kiinninaulaamisen yhteydessä pitämästään puheesta. Jälkimmäisen syytteen nostamisessa sovellettiin Lapuan liikkeen itse aikaansaamia kommunistilakeja.[8]
Lapuan liikkeen lakkauttamisen jälkeen Koivisto oli mukana järjestön seuraajaksi perustetun Isänmaallisen Kansanliikkeen toiminnassa.[9]
↑Kirkollisia tietoja. Isokyrö. Ilkka, 15.4.1926, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.4.2019.
↑Virtanen, Aarni: ”Toimikaa. Älkää odottako.” : Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932, s. 43–44, 104. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
↑Hirvikallio, Paavo: Mäntsälän kapinasta 30 vuotta. Helsingin Sanomat, 25.2.1962, s. 10, 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2019.
↑Silvennoinen, Oula ; Tikka, Marko ; Roselius, Aapo: Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet, s. 161. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-04013-2-3