Idän pikajunan arvoitus (vuoden 1974 elokuva)

Idän pikajunan arvoitus
Murder on the Orient Express
Ohjaaja Sidney Lumet
Käsikirjoittaja Paul Dehn
Tuottaja John Brabourne
Säveltäjä Richard Rodney Bennett
Kuvaaja Geoffrey Unsworth
Leikkaaja Anne V. Coates
Tuotantosuunnittelija Tony Walton
Pukusuunnittelija Tony Walton
Pääosat Albert Finney
Lauren Bacall
Sean Connery
Ingrid Bergman
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdistynyt kuningaskunta
Tuotantoyhtiö EMI Films
Levittäjä Mokép
Netflix
Paramount Pictures
Warner Bros. Home Entertainment
Studio Canal
Paramount Home Entertainment
Gloria Film
Studiocanal (käännä suomeksi)
Lumière
Thorn EMI
Carlotta Films
The Criterion Channel (käännä suomeksi)
Rete 4
HBO Max
Ensi-ilta 24. marraskuuta 1974
Kesto 128 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express) on brittiläinen vuonna 1974 ensi-iltansa saanut elokuva, joka perustuu Agatha Christien samannimiseen romaaniin. Elokuvan on ohjannut Sidney Lumet ja käsikirjoittanut Paul Dehn.

Elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta: naissivuosasta, miespääosasta, kuvauksesta, puvustuksesta, musiikista ja käsikirjoituksesta. Ingrid Bergman voitti palkinnon parhaasta naissivuosasta[1].

Näyttelijät

 Albert Finney … Hercule Poirot  
 Anthony Perkins … Hector McQueen  
 John Gielgud … Edward Beddoes (kirjassa Edward Masterman)  
 Jean-Pierre Cassel … Pierre Michel  
 Vanessa Redgrave … Mary Debenham  
 Sean Connery … eversti Arbuthnot  
 Wendy Hiller … prinsessa Natalia Dragomiroff  
 Rachel Roberts … Hildegarde Schmidt  
 Michael York … kreivi Rudolf Andrenyi  
 Jacqueline Bisset … kreivitär Helena Andrenyi  
 Ingrid Bergman … Greta Ohlsson  
 Lauren Bacall … Harriet Belinda Hubbard (kirjassa Caroline Martha Hubbard)  
 Denis Quilley … Gino Foscarelli (kirjassa Antonio Foscarelli)  
 Colin Blakely … Cyrus Hardman  
 Martin Balsam … senior Bianchi (kirjassa monsiuer Bouc)  
 Richard Widmark … Samuel Edward Ratchett  
 George Coulouris … tohtori Constantine  

Arvioita

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano sanoi tyylikkään elokuvan ”puksuttavan eteenpäin” kiinnostavammin kuin myöhemmät Christie-filmatisoinnit. Hän antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0

Aiheesta muualla

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.