Kyltti ITE-museon ovella. ITE-museon logon on Ritva Kovalaisen idean pohjalta toteuttanut Marko Mäkinen.
ITE – Nykykansantaiteen museo eli ITE-museo on Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton (MSL) ylläpitämä nykykansantaiteen museo. Sen päätehtävänä on suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen museoammatillinen esitteleminen ja edistäminen. Museon näyttelyiden ja kokoelmien keskus on Kokkolassa. ITE-museo tuottaa myös suomalaisen ja kansainvälisen nykykansantaiteen ja outsider-taiteen kiertäviä näyttelyitä ja tapahtumia ns. liikkuvana museona.
ITE-museon toimintamalli perustuu julkisen ja yksityisen sektorin voimavarojen yhdistämiseen public–private partnership -periaatteella. Julkinen toimijataho on K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo ja yksityinen toimija aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö Maaseudun Sivistysliitto. ITE-museon toimintaa koskeva yhteistyösopimus Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton kesken on päivitetty viimeksi vuonna 2015.[1] Sopijapuolet tuottavat yhteistyössä näyttelyitä ja tapahtumia sekä pitävät yllä Maaseudun Sivistysliiton omistamaa ITE-kokoelmaa ja digitaalista DigITE-tietokantaa.[2] Toimijat välittävät tietoa ITE-taiteen tapahtumista, taiteilijoista ja taidemuodosta ITE-taiteen kotisivulla www.itenet.fi, josta on myös käynti DigITEn yleisölle avoimeen tietokantaosioon. Uusia ITE-taiteilijoita museo löytää MSL:n toteuttamien kartoitushankkeiden avulla.[3]
ITE-museon näyttelytilat sijaitsevat Kokkolassa Museokorttelissa osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siellä esitellään mm. ITE-kokoelman suomalaista nykykansantaidetta, Dallmeier-kokoelman kansainvälistä naiivia ja outsider-taidetta sekä vaihtuvia vierailevia näyttelyitä.[4] ITE-museo toteuttaa Kokkolassa myös erityistaiteen toimintaa.[5] Museo osallistui vuosina 2012–2013 erityistaiteen valtakunnalliseen Luovat erot -hankkeeseen.[5]
ITE-museo tuottaa kokoelmistaan ja taiteilijaverkostostaan liikkuvia kiertonäyttelyitä yhteistyössä muiden museoiden ja näyttelykeskusten kanssa. Museo myös myy asiantuntijapalveluitaan valtakunnallisten ja kansainvälisten näyttelyiden tuotantoihin ja nykykansantaiteen hankkeisiin.[4]
ITE-museon toiminnan kehittämisen tukena on nykykansantaiteen asiantuntijoiden muodostama ITE-taiteen kannatusyhdistys – ITE. Museossa työskentelee ITE-amanuenssi.[6] ITE-museo on mukana kansainvälisissä outsider-taiteen verkostoissa ja kuuluu jäsenenä European Outsider Art Association EOA:han.[7]
ITE-kokoelmaan kuuluu noin 350 teosta tai teoskokonaisuutta lähes 50 suomalaiselta nykykansantaiteilijalta. Lukumäärässä ei ole kuitenkaan mukana yksittäisinä teoksina esimerkiksi laajaa Ilmari Salmisen teosten kokoelmaa, johon kuluu lähes 1000 erillistä piirrosta, kollaasia ja installaatiota. ITE-kokoelmassa on veistoksia, maalauksia, piirroksia ja valokuvia sekä suuri määrä haastattelumateriaalia ja filmejä. Lisäksi erillisenä osana on Maija ja Volker Dalmeierin vuonna 2013 lahjoittama puolalaisen nykykansantaiteen kokoelma, jossa on noin sata hengellisaiheista puuveistosta. ITE-kokoelman omistaa Maaseudun Sivistysliitto. Kokoelman teoksia lainataan ja niiden pohjalta on koottu useita näyttelyitä, joita on esitetty sekä kotimaassa että ulkomaisissa outsider-taiteen katselmuksissa ja yhteisnäyttelyissä nykytaiteilijoiden kanssa.
ITE-kokoelmateoksia alettiin luetteloida digitaaliseen DigITE-tietokantaan vuonna 2011. DigITE on Maaseudun Sivistysliiton omistama sähköinen arkisto, jonne on lisäksi taltioitu kartoitushankkeissa syntynyttä materiaalia, kuten taiteilijatietoja ja teoskuvia.
Dallmeier-kokoelma
Dallmeier-kokoelma on hannoverilaisen lääkäripariskunnan Maija ja Volker Dallmeierin keräämä ja vuonna 2005 lahjoittama kokoelma, joka on Kaustisen kunnan omistuksessa ja ITE-museon hoidettavana. Kyseessä on arvokas eurooppalaisen naiivin ja outsider-taiteen yksityiskokoelma, jonka kartuttaminen alkoi 1970-luvulla. Dallmeierit matkustivat laajalti Eurooppaan tapaamaan naiiveja ja outsider-taiteilijoita, joiden teokset ovat nykyään tunnettuja. Suomessa syntynyt Maija Dallmeier (1944–2014) sekä hänen miehensä viettivät aikaa säännöllisesti Hämeessä ja seurasivat aktiivisesti nykykansantaiteen arvostuksen heräämistä ja nousua Suomessa. Nimikkokokoelma sisältää yli 200 taideteosta 57 taiteilijalta 17 maasta, sekä laajan kirjakokoelman. Siinä on maalauksia ja pienoisveistoksia. Kokoelman taiteilijoita ovat muun muassa André Bauchant, Enrico Benassi, Erich Bödeker, Emerik Fejes, Nikifor, Hector Trotin, Josef Wittlich ja Anna Zemankova. Suomalaista taiteilijoista kokoelmassa on teoksia Håkan Brunbergilta ja Enni Idiltä. Kokoelman veistoksissa korostuu uskonnollinen teema ja veistokset ovat pääsääntöisesti Puolasta.[4]
ITE-museon historiaa
ITE-museon toiminnallisia sisältöjä on luotu vuodesta 1998 lähtien, jolloin itseoppineiden taiteentekijöiden etsintä käynnistyi Suomessa Itse tehty elämä – ITE -projektina. Tavoitteena oli löytää nykypäivän kansanluovuuden omaleimaisia visuaalisia ilmentymiä. Projektin nimen kirjainlyhenne ITE vakiintui nopeasti tarkoittamaan kartoitusten kohdetta, suomalaista nykykansantaidetta. ITE-lyhenne ilmaisi ”itse tehdyn elämän” eetosta: ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta – tapa elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää. Ensimmäisestä projektista sai alkunsa suomalaisen nykykansantaiteen alueittain etenevä systemaattinen kartoitus, esittely, kirjallisuus ja tutkimus sekä ITE-taiteen hakeutuminen vuoropuheluun sisällöiltään laajemman kansainvälisen outsider-taiteen kentän toimijoiden kanssa.
ITE – Nykykansantaiteen museo perustettiin Kaustiselle vuonna 2001 ITE-taiteen ensimmäisen kartoituksen ja näyttelykiertueen jälkeen hallinnoimaan saatuja teoslahjoituksia ja -ostoja. Museo perustettiin tuolloin vielä toiminnassa olleen Kansanmusiikkisäätiön ja sen ylläpitämän kansansoitinmuseon yhteyteen. Vuosina 2002–2004 ITE-museo toimi EU:n osarahoittaman Kulttuuri 2000 -ohjelmaan kuuluneen Contemporary Folk Art in Europe – Equal Rights to Creativity -hankkeen pääpartnerina.[8] Hankkeen myötä ITE-taidetta esiteltiin ensi kerran ulkomailla Virossa, Englannissa, Italiassa ja Unkarissa. Kutsuttiin myös outsider-taiteen eri suuntausten kansainvälisiä asiantuntijoita Suomeen konferenssiin ja tutustumaan suomalaiseen nykykansantaiteeseen. Tästä kohtaamisesta on dokumentaationa YLE:n 29-minuuttinen tallenne ITE: Itse tehtyä elämää.
Askel kohti vakiintunutta museokäytäntöä oli siirtyminen projekteista K. H. Renlundin museon – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen vuonna 2009. K. H. Renlundin museo, Maaseudun Sivistysliitto ja Kaustisen kunta solmivat yhteistyösopimuksen toiminnan kehittämisestä kokoelmien omistuksen säilyessä ennallaan eli yksityisomistuksessa. Sittemmin yhteistoimintasopimusta on jatkettu Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton välisenä public–private partnership -sopimuksena, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2015.
Maaseudun Sivistysliiton 2000-luvun alussa aloittamat ITE-taiteen kartoitusprojektit ovat lisänneet ITE-museon pääomaa eli tietoa suomalaisesta nykykansantaiteesta sekä kasvattaneet ITE-taiteen kokoelmaa. MSL:n alue-etsinnät ovat vuoteen 2015 mennessä ulottuneet jo Varsinais-Suomeen, Pohjanmaalle, Kainuuseen, Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan, Kaakkois-Suomeen ja Lappiin.
Myös uudella pohjalla toimiessaan ITE-museo on ollut mukana kansainvälisessä EU-hanketoiminnassa. Vuosina 2010-2012 toteutetun Outsider Art Past Forward -verkostohankkeen sisältöinä oli mm. Itä-Euroopan outsider-taidetta käsitelleen symposiumin järjestäminen Ateneumissa keväällä 2012.[9] Hankkeessa julkaistiin outsider-taiteen eurooppalaisia toimijoita esitelevä hakuteos On the Map. Exploring European Outsider Art.[10]
