Yhdysvaltain ja Iranin välit heikkenivät huomattavasti sen jälkeen, kun maiden välinen Joint Comprehensive Plan of Action- ydinsopimus purettiin Yhdysvaltojen toimesta vuonna 2018. Lisäksi ennen hyökkäystä sunnit olivat järjestäneet laajoja protesteja Irakissa.
Tapahtumat saivat alkunsa 27. joulukuuta, kun
Kata'ib Hezbollah ampui raketteja Irakissa olevaan yhdysvaltalaistukikohtaan nimeltä K-1. Järjestö kiisti väitteet ohjusten ampumisesta, mutta Yhdysvallat vakuutti, että iskujen takana on nimenomaan Kata'ib Hezbollah. Iskuissa kuoli yhdysvaltalainen urakoitsija – lisäksi iskuissa loukkaantui neljä yhdysvaltalaisia ja kaksi irakilaisia sotilasta.[2] Kataib al Hezbollah oli tehnyt myös muita iskuja yhdysvaltalaisia vastaan[3]. Yhdysvallat kosti ne useilla ilmaiskuilla järjestöä vastaan 29. joulukuuta 2019, ja näiden iskujen seurauksena šiiamilitojen kannattajat päättivät vallata suurlähetystön kostona ilmaiskuista.
Lähetystöprotesti
Kostoksi Yhdysvaltain ilmaiskuista Irania ja shiioja tukevat militantit ja muut protestoijat hyökkäsivät Yhdysvaltain Irakin lähetystöä vastaan. Väkijoukko lähti militanttien hautajaisista kohti Yhdysvaltain suurlähetystöä. Protestoijia oli paikalla arvioiden mukaan tuhansia, ja he vaativat Yhdysvaltain suurlähetystön sulkemista. Lisäksi väkijoukko huusi kuolemaa Yhdysvalloille ja Israelille. Päästyään suurlähetystön lähettyville väkijoukko sytytti tulipaloja ja piirsi graffiteja. Suurlähetystön puolustus pysäytti kyynelkaasulla hyökkääjät 200 metrin päähän lähetystön päärakennuksesta, ja protestoijat onnistuivat valtaamaan vain pienen osan lähetystöä.
Seuraukset
Yhdysvallat syytti välikohtauksesta Irania uhaten vastatoimilla. Iskujen jälkeen Yhdysvallat siirsi 750 sotilasta Kuwaitiin.[4] Myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeriMike Pompeo nimesi šiiamilitioiden johtajat syyllisiksi lähetystöprotestiin.[5]
3. tammikuuta 2020 Ilmaiskuissa Bagdadin kansainväliseen lentoasemaan Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani murhattiin mahdollisesti kostona protesteista suurlähetystöön. Iskuissa kuoli myös Kansan mobilisointiyksikön komentaja Abu Mahdi al-Muhandis. Suleimani oli pitkään ollut Yhdysvaltojen vihollinen. Hänellä ja Quds-joukoilla oli merkittävä asema Iranin Lähi-idän ulkopolitiikassa, kun Iran on tukenut muun muassa Syyrian hallitusta Syyrian sisällissodassa.[6][7][8]. Yhdysvallat perusteli iskuaan sillä, että iranilaiskenraalin joukot tappoivat vuonna 2003 satoja yhdysvaltalaissotilaita Irakin sodassa, ja hänen väitettiin olevan suunnittelemassa uusia iskuja Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat siirsi 3. tammikuuta Lähi-itään 2000–3000 sotilasta lisää.[9][10]
