Hugo Koivu (1. joulukuuta 1888 Revonlahti – 15. tammikuuta 1966 Oulainen) oli suomalainen Pyhäjokilaakson alueella vaikuttanut tehtailija ja liikemies.^[1][2]

Hugo Koivu kävi Limingan kansanopiston 1910 ja kauppakoulukurssin 1915. Hän oli nuorena mukana Revonlahdella nuorisoseura- ja raittiusseuratyössä ja osallistui kilpailjana moniin paikallisiin urheilukilpailuihin. Koivu oli vuosina 1910–1914 maanviljelijänä Revonlahdella. Hän toimi Revonlahdella muun muassa kunnallislautakunnan esimiehenä, kunnan rahastonhoitajana, elintarvelautakunnan toimitsijana, tilattoman väestön rahastonhoitajana sekä Revonlahden kunnan metsätöidenvalvojana. Suomen sisällissodan aikana Koivu oli Revonlahden kunnan kutsuntalautakunnan puheenjohtajana.^[2]

Koivu muutti vuonna 1919 Nivalaan Oy Jyrkänkosken mylly- ja sahaliikkeen kirjanpitäjäksi ja työnvalvojaksi. Hän oli yhdessä Matti Isomaan kanssa pääomistajana tässä vuonna 1920 toimintansa aloittaneessa yrityksessä. Yrityksen toiminta katkesi kuitenkin tuotantotilat tuhonneeseen tulipaloon joulukuussa 1921. Koivu ja Isomaa olivat pääosakkaina vuonna 1922 toimintansa aloittaneessa Nivalan Saha ja Mylly Oy:ssä, joka jatkoi Oy Jyrkänkosken toimintaa. Koivu oli Nivalan Saha ja Mylly Oy:n johtajana ja yhtenä omistajana aina vuoteen 1938 saakka, jolloin hän siirtyi Haapajärven sahan toimitusjohtajaksi.^{[1] [2]}

Koivu muutti perheineen Haapajärveltä Oulaisiin 1939 ja perusti sinne ensin Parantolanmäen takana sijainneen vehnämyllyn, jonka hän muutti sittemmin pesulaksi. Sotavuosina hänellä oli Oulaisissa myös pilketehdas ja kessutehdas, jossa valmistettiin Passi-, Lassi- ja Massi-kessutoppia. Hän rakensi 1938 Oulaisten kirkon viereen Oulaistenkatu 55:een Koivula-nimisen kaksikerroksisen tasakattoisen funkkistyylisen liike- ja asuintalonsa, joka oli myöhemmin 1950-luvulta lähtien Toppila Oy:n konttori- ja asunrakennuksena.^[1][3][4]

Koivu oli 1940-luvulla aloitteentekijänä Parantolanmäen pohjavesivarojen tutkimisessa ja Oulaisten sähköistämisessä. Hän oli osakkaana vuonna 1945 perustetussa Oulaisten Sähkö Oy:ssä, joka sopi sähkönhankinnasta Siikajokivarressa toimineen Voima Oy Pöyryn kanssa. Koivu johti myös työvaliokuntaa, jonka toimesta perustettiin maaliskuussa 1946 alueellinen sähköyhtiö Revon Sähkö Oy. Koivu oli 1950-luvun alkupuolella aloitteellinen perustettaessa Pyhäjokialueelle omaa paikallislehteä. Koivu tutustui toimittaja Yrjö Talveen (1930–2002) ja sai hänet kiinnostumaan hankkeesta niin että Talvi alkoi maaliskuussa 1954 toimittamaan Koivun vinttikamarista käsin uutta Pyhäjokiseutu-lehteä. Paikallislehti Pyhäjokiseudun ensimmäinen näytenumero ilmestyi 15. huhtikuuta 1954.^[1][5]

Hugo Koivu oli naimisissa vuodesta 1916 Johanna Kustaava Kreutzerin (1892–1963) kanssa.^[1]