Ukrainalaisten taiteilijoiden (MARS) tapaaminen 1923 Kiovassa. Kosynka takarivissä kolmas vasemmalta.
Kosynka asui vuodesta 1920 Kiovassa ja kuului kirjailijaryhmiin Hrono, Aspys, Lanka (myöhemmin nimellä MARS). Hän julkaisi ensimmäisen kertomuksensa 1919 kirjailijaryhmä Borotban saman nimisessä lehdessä. Hän julkaisi elinaikanaan 20 kertomuskokoelmaa. Niistä sensuuri kielsi kokoelman Sertse (1933, suom.Sydän) julkaisemisen. Puolueen kriitikot syyttivät häntä ”kulakki-ideologian, vastavallankumouksellisten ajatusten ja rosvoilun” levittämisestä kirjoissaan. Hänen kirjojensa julkaisu kiellettiin 1930-luvun alkupuolella, ja hän toimi sen jälkeen käsikirjoittajana. Hänet vangittiin Stalinin vainojen aikana, ja sotilastuomioistuin tuomitsi tekaistuilla syytteillä hänet ja 36 muuta osallistumisesta terroristiseen toimintaan. Hänet ja 27 muuta ammuttiin.[1]
Kosynka oli merkittävimpiä 1920-luvun ja 1930-luvun alun neuvostoukrainalaisia kertomusten kirjoittajia. Hän käsitteli kertomuksissa asenteita, suhteita ja poliittisia muutoksia ukrainalaisen talonpoikaiston keskuudessa vuosina 1917–1921. Neuvostokritiikki piti häntä jäljittelijänä. Tämä näkemys on Ivan Košelivetsin mukaan ristiriitainen analysoitaessa hänen tyyliään, jossa on runsaasti esimerkkejä ekspressionismista ja kokeilevasta tyylistä. Kosynkan maine palautettiin lyhyenä suojasään aikana Stalinin kuoleman jälkeen. Hänen tuotantoaan on myöhemmin julkaistu Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Neuvostoliitossa.[1]
