Alue on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka keskellä kohoavat Homborivuoret[2]. 1155 metriä korkea Hombori Tondo on Malin korkein kohta[5]. Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 200 millimetriä. Vesistöt ovat sadekauden jälkeen kuivuvia jokia ja lampia. Kasvillisuus on pensas- ja metsäsavannia. Eläinkuntaan kuuluvat Gourmannorsut.[6]
Seudun kanta-asukkaina pidetään dogoneja. Songhait ovat saapuneet Homborivuorille useassa aallossa Gaon, Timbuktun ja Rharousin suunnasta. Kansanperinteen mukaan alkuperäisiä kyliä oli viisi. Vihollisiaan paenneet songhait perustivat uuden kylän, joka sai nimensä sanoista How boori gaïndi (”Tänään on hyvä päivä”).[8]
Sonni Ali Berin aikana 1460- ja 1470-luvuilla Homborista tuli Songhaivaltakuntaan kuuluneen maakunnan keskus[9]. Alueen päälliköllä eli Hombori-koylla oli huomattava vaikutusvalta Gaon hovissa. Homborin päällikkönä toimineesta Mohammed Tourésta tuli sittemmin valtakunnan hallitsija. Marokkolaisten lyötyä songhait Tondibissa vuonna 1591 Hombori toimi askia Nouhoun jatkaman vastarinnan keskuksena. Marokkolaisen Mahmoud ben Zergoun -paššan joukot valtasivat alueen vuonna 1595.[10]
Timbuktun marokkolaisten vallan heikennyttyä 1600-luvulla Hombori joutui Gourman tuaregien valtapiiriin. Tasangon viljely kävi mahdottomaksi orjakauppiaiden hyökkäysten takia, ja asukkaat vetäytyivät vuorten kiviterasseille puolustuslinnoitusten suojaan. Songhaivaltakunnan aikana alkanut islamin leviäminen jatkui 1800-luvulla. Macinan fulbet pakkokäännyttivät Homborin asukkaat muslimeiksi, minkä johdosta osa heistä pakeni Doriin.[11]
Ranskansiirtomaajoukot saapuivat alueelle vuonna 1899. Ranskalaiset solmivat rauhansopimuksen Homborin päällikön Kodan kanssa ja karkottivat seutua uhanneet tuaregit. Siirtomaaviranomaiset asettivat Kodan jälkeen Homborin päälliköksi Kayesissa ja Dakarissa opiskelleen Bokar Sorgoun, jonka jälkeläiset ovat sittemmin toimineet kylän ja kantonin päällikköinä.[12]
Vuosina 1908–1926 Hombori toimi Gourman piirin keskuksena. Se oli myös tärkeä ranskalaisten sotilastukikohta. Malin itsenäistyttyä vuonna 1960 Homborista tuli arrondissementin keskus. Nykyinen kunta on perustettu vuonna 1996.[13]
Liikenne, elinkeinot ja palvelut
Homborin kautta kulkee Sévarén ja Gaon välinen maantie RN16. Kylien väliset reitit ovat vaikeakulkuisia varsinkin sadeaikaan.[14]
Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, metsien hyödyntäminen, käsityöammatit ja pienimuotoinen kaupankäynti. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, riisi, maapähkinä, lehmänpapu, maapapu ja vihannekset.[15] Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, aasit ja siipikarja. Nuoriso hakeutuu ansiotöihin Moptiin, Bamakoon ja naapurimaihin.[16]
Kunnassa toimii seitsemän alakoulua ja yksi yläkoulu, kaksi koulutus- ja kehittämiskeskusta (CED) sekä lukutaito- ja koraanikouluja. Terveyspalveluihin kuuluvat Homborin terveyskeskus ja lääkevarasto. Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja ja kaksi vesijohtoverkkoa.[14]
Nähtävyydet ja matkailu
Homborivuoret ovat Malin tärkeimpiä luonnonnähtävyyksiä. Matkailijoita houkuttelevat alueen kiipeilymahdollisuudet, luonto ja kulttuuriperintö. Homborissa on majoitus- ja opaspalveluja, mutta kokonaisuutena matkailu on vielä kehittymätöntä.[17]
