Coudreau työskenteli vapaa-aikanaan ja myöhemmin virallisesti kartoittajana tehden retkiä Guayanan sademetsiin. Hän piirsi karttoja, otti valokuvia ja teki kasvitieteellisiä, kansatieteellisiä ja kielitieteellisiä havaintoja. Liikkuessaan Jules Crevaux’n jalanjäljissä Coudreau teki myös virheitä ja oli mukana luomassa myyttiä Guayanaa ja Brasiliaa erottavista Tumuc-Humacvuorista.[1]
Coudreaun ensimmäinen retki suuntautui vuonna 1883 Ranskan ja Brasilian kiistanalaiselle alueelle, joka tuli pian tunnetuksi Counanin tasavaltana. Vuonna 1889 hän siirtyi Brasilian valtion palvelukseen ja teki sen jälkeen tutkimusmatkoja Amazonin sivujoille. Liikkuessaan intiaanien parissa Coudreau tutustui heidän tapohinsa ja esitti teoksissaan utopistisia näkemyksiä niiden yhdistämisestä länsimaiseen sivistykseen.[1]
Coudreau kuoli malariaan ollessaan vaimonsa Octavien kanssa Trombetasjoella. Octavie Coudreau teki sen jälkeen vielä useita retkiä Brasilian palveluksessa.[1]