Helsingin yliopiston päärakennus, johon suunniteltu isku olisi todennäköisesti kohdistunut.[1]
Helsingin yliopiston joukkosurmasuunnitelma on keväällä 2014 paljastunut kahden henkilön suunnittelema joukkosurma. Kaksikko suunnitteli surmaavansa satunnaisia henkilöitä Helsingin yliopistolla asein sekä myrkkykaasulla. Suunnitelma kävi ilmi kolmannen henkilön ilmiannettua kaksikon poliisille.[2][3]
Iskun suunnittelusta nostettiin syyte vuonna 1990 syntynyttä kemiläistä miestä ja vuonna 1989 syntynyttä, Vantaalla asuvaa naista vastaan.[4]
Naispuolinen uhkaaja, Nita-Minttu Tirkkonen, on vuonna 2007 tuomittu päiväsakkoihin kouluunsa Lauritsalan lukioonWikipedian kautta kohdistamastaan uhkauksesta.[5]
Syytetyt olivat alun perin keskustelleet iskun suorittamisesta 20. tammikuuta 2014. Miespuolinen syytetty oli matkustanut Helsinkiin 15. tammikuuta mukanaan hankkimansa varusteet ja majoittunut naisen luo. Tammikuun 17. päivänä kaksikko oli myös käynyt tutustumassa yliopiston tiloihin, minkä lisäksi he olivat opiskelleet yliopistorakennuksen tiloja internetin kautta. 20. päivän aamuna miespuolinen syytetty kuitenkin ilmoitti haluavansa siirtää iskua myöhemmäksi. Naiselle mies sanoi, että halusi suunnitella iskun paremmin ja hankkia lisää varusteita.[6][4]
Syytetyt olivat keskustelleet iskun aloittamisesta yliopiston lähellä sijaitsevan asekaupan ryöstöllä. Hankittuaan näin lisää aseita he olisivat siirtyneet suoraan yliopistolle, missä he olisivat surmanneet satunnaisesti kohtaamiaan ihmisiä. Keskusteluissaan he mainitsivat myös uloskäyntien lukitsemisen, tulipalojen sytyttämisen sekä myrkyllisen kaasun levittämisen. Syytetyt ilmaisivat halunsa kuolla iskussa.[6][4]
Iskun estäminen
Miespuolinen syytetty otti 23. tammikuuta 2014 Tor-verkossa yhteyttä kolmanteen henkilöön, joka myös oli kirjoittanut joukkosurmiin liittyviä tekstejä. Mies tiedusteli, haluaisiko henkilö olla mukana joukkosurman toteuttamisessa. Viisipäiväisen viestinvaihdon aikana kävi ilmi, että isku oli suunniteltu toteutettavaksi 10. maaliskuuta. Kolmas henkilö kertoi viestinvaihdosta ystävälleen, joka ilmoitti asiasta edelleen poliisille.[4]
Miespuolinen syytetty otettiin kiinni kotietsinnän yhteydessä 4. maaliskuuta ja naispuolinen seuraavana päivänä. Molempien kodeista löydettiin iskuun liittyvää välineistöä. Molemmat julistettiin vangituiksi 8. maaliskuuta.[4]
Oikeudenkäynti
Helsingin käräjäoikeus käsitteli tapausta toukokuussa 2014. Molemmille syytetyille luettiin syytteet törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syyttäjä vaati molemmille vähintään kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Rikoslaissa säädetty enimmäisrangaistus kyseisestä rikoksesta on neljä vuotta vankeutta.[7][8] Syytettynä ollut nainen esitti oikeudenkäynnin alussa medialle natsitervehdyksen.[9]
Syytetyt eivät kiistäneet keskustelleensa joukkosurman suorittamisesta. Puolustuksen mukaan syytetyillä ei kuitenkaan ollut tarkoitus toteuttaa iskua. Kyseessä oli vain kahden ahdistuneen henkilön keskustelu, josta ei voida katsoa muodostuneen jäsentynyttä suunnitelmaa. Keskustelussa esille tulleet suunnitelman yksityiskohdat, kuten asekaupan ryöstäminen ja arsiinikaasun käyttäminen ihmisten surmaamiseen, eivät puolustuksen mukaan ole realistisia. Lisäksi miespuolinen syytetty keräsi aseita harrastuksenaan eikä iskun valmisteluna. Näin ollen puolustus esitti, ettei syytettyjen keskustelu ja toiminta täyttänyt valmistelurikoksen tunnusmerkistöä. Mikäli oikeus kuitenkin toteaisi toisin, puolustuksen mukaan rangaistukseksi olisi riittänyt vuodesta puoleentoista vuotta vankeutta.[7][10][11][12]
Joukkomurhaa koskevan keskustelun motiiviksi molemmat syytetyt kertoivat ahdistuksen. Naispuolinen syytetty kertoi kärsivänsä paniikkihäiriöstä, jonka vuoksi hän ei juurikaan kyennyt poistumaan kotoaan eikä hänellä tästä syystä ollut ystäviä tai työpaikkaa. Miessyytetty puolestaan kertoi kärsineensä kiusaamisesta peruskoulusta lähtien. Myös hän kertoi, ettei hänellä ollut ystäväpiiriä, minkä vuoksi hän oli masentunut ja sai mieleensä joukkomurhaan liittyviä ajatuksia.[12][13][10]
Helsingin käräjäoikeus antoi tapauksessa tuomion 27. kesäkuuta 2014. Oikeus katsoi syytteet toteen näytetyiksi ja tuomitsi Josef Andrei Hannun kolmen vuoden ja yhden kuukauden sekä Nita-Minttu Tirkkosen kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen. Molempien vastaajien syyksi luettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Lisäksi mies tuomittiin myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta. Molemmat syytetyt ilmaisivat tyytymättömyytensä tuomioihin, ja tapaus eteni hovioikeuteen.[14][15][16][17]
Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa tapauksessa 20. toukokuuta 2015. Hovioikeuskäsittelyssä syyttäjä oli vaatinut molemmille syytetyille teosta kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Oikeus kuitenkin katsoi naispuolisen syytetyn olleen syyntakeeton ja jätti tämän rangaistukseen tuomitsematta. Miespuolisen syytetyn vankeusrangaistuksen hovioikeus piti ennallaan.[18][19][20]
Tuomitut hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemukset joulukuussa 2015, joten hovioikeuden tuomiot jäivät voimaan. [21]
