Helena Kääriäinen (tutkimusprofessori)

Helena Kääriäinen
Henkilötiedot
Syntynyt23. heinäkuuta 1949 (ikä 75)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Arvonimiprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (LL 1975, LKT 1988)
Tutkimusalue harvinaissairaudet, geenitestaus ja ennustava geenitestaus

Helena Kääriäinen (s. 23. heinäkuuta 1949 Helsinki[1]) on suomalainen perinnöllisyystieteen erikoislääkäri ja THL:n tutkimusprofessori (emerita). Hän on erikoistunut harvinaissairauksiin, geenitestaukseen ja ennustavaan geenitestaukseen.[2]

Kääriäinen tuli ylioppilaaksi Helsingistä (1989). Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi ja lääketieteen tohtoriksi (LL 1975, LKT 1988).[1] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1988) oli otsikoitu Polycystic kidney disease in children : differential diagnosis between the dominantly and recessively inherited forms.[3] Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäriksi hän valmistui 1986 (HY).[1][4] Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen dosentti (1991).[1]

Hän oli vuosina 1991–1995 lääketieteellisen genetiikan professorina Helsingin yliopistossa ja vuosina 2003–2007 Turun yliopistossa lääketieteellisen genetiikan professorina.[5] Hän on ollut muun muassa P5.fi-tutkimuksessa jossa tutkitaan kansalaisten halukkuutta ottaa saada tietoa sairastumisalttidesta.[2][6] Hän on myös ollut mukana erilaisissa opetusprojekteissa ja Duodeciminille verkkokursseja genetiikasta.[2] Hän on nykyisin eläkkeellä mutta jatkaa erilaisissa opetus- ja luennointitehtävissä.[2][7] Hän on ollut vuodesta 2001 jäsenenä ja sihteerinä Euroopan ihmisgenetiikan seuran (European Society of Human Genetics) (ESHG) seurassa ja on myös sen johtokunnan jäsen.[5]

Hän on Aktivistimummot-liikkeen perustajajäsen[8] ja harrastaa maalausta.

Teoksia

  • Helena Kääriäinen: Sinun geenit ja minun : perinnöllisyystietoa perhettä suunnitteleville. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26542-X.
  • Helena Kääriäinen & Eve Rütel (kääntäjä): Sinu geenid, minu geenid : geneetikaalane info noorpaaridele. Sinisukk 2004. ISBN 9985-73-726-1. (viroksi)
  • Helena Kääriäinen & Marjatta Sipponen: Geenit : terveys ja sairaus. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26951-4.
  • Lauri A. Aaltonen (et.al, kirjoittaja), Pertti Aula, Helena Kääriäinen & Jaakko Leisti (toimittajat): Perinnöllisyyslääketiede. 2. uudistettu painos. Duodecim, 2002. ISBN 951-656-081-4.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Suomen lääkärit 2012. Finlands läkare 2012, s. 602. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 2013. ISSN 2323-9492
  2. ↑ a b c d Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. Viitattu 4.4.2021.
  3. ↑ Helena Kääriäinen: Polycystic kidney disease in children : differential diagnosis between the dominantly and recessively inherited forms (ISBN 951-99954-2-0; PhD thesis/ Univ. of Helsinki) 1988. Helsinki: H. Kääriäinen (teostiedot via Finna). Viitattu 6.4.2021. (suomeksi)
  4. ↑ Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 6. huhtikuuta 2021), s. 352View and modify data on Wikidata
  5. ↑ a b Helena Kääriäinen EuroGentest. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ P5-tutkimus – Geeni- ja aineenvaihduntatietoa terveyden tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestönterveysyksikkö. Arkistoitu 29.11.2021. Viitattu 4.4.2021.
  7. ↑ Kääriäinen, Helena: Mummot ja lääkärit terveyden, ilmaston ja ympäristön asialla Blogi. 26.8.2020. Duodecim. Viitattu 4.4.2021.
  8. ↑ Perustajat

Aiheesta muualla