Asunta ryhtyi 1931 Lapuan liikettä lähellä olleen Sinimustat-järjestön Sinimusta-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1934 Asunta julkaisi Leirinuotio-kokoelmassa isänmaallisia runoja, niiden joukossa oli myös IKL:lle omistettu "Mustapaitojen marssi", jonka Väinö Raitio oli säveltänyt.[3]
Asunta julkaisi kolmetoista runokokoelmaa, romaaneja ja näytelmiä ja kirjoitti lehtiin sekä aikuisille että lapsille tarkoitettuja runoja, novelleja, pakinoita ja artikkeleja. Hän toimi muun muassa Nuorten Pellervo- ja Pellervo-lehden avustajana.
Sana ja sävel: juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936, 1936
Syysmaanantai, 1943
Vedenjakajalla, 1943
Ruuhenveistäjä, 1946
Valitut runot, 1948
Sudenmarja, 1950
Valikoima runoja, 1958
Kertomakirjallisuus
Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi, 1930
Ristikkoikkuna, 1931
Heiska-setä, Pienokaisten kuvakirja, 1937
Hiljaa eteenpäin, 1938
Sissipartio sotii: kertomus nuorisolle Rothin ja Spoofin päiviltä, 1943
Aamu ja puolipäivä, 1944
Katse taaksepäin: lastuja, 1947
Näytelmät
Kaksi haaksirikkoa, 1945
Hopeapikarit, 1953
Radiokuunnelmat
Kolme miestä mastossa, 1937
Sudet, 1941
Kuormat kevenevät, 1945
Lähteet
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
↑Korhonen, Juhani – Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 21. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6
↑Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Heikki Asunta”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 222–230. Helsinki: WSOY, 1947.
↑Erola, Lasse: Unohdetut olympiavoittajat: Taidekilpailut olympialaisissa 1912–1948, s. 130–133. Helsinki: Suomen Urheilumuseo, 2014. ISBN 978-952-6644-04-2