Satelliittipaikannuksella toteutettujen kartoitusten mukaan valtioiden raja kulkisi saaren halki likimain sen keskikohdalta.[1] Tanska ja Kanada kuitenkin kiistelivät saaresta useiden vuosikymmenien ajan.[2] Maat allekirjoittivat 11. kesäkuuta 2022 sopimuksen saaren jakamisesta. Tanskan osuus siitä kuuluu tästedes hallinnollisesti Grönlannin autonomiseen alueeseen, Kanadan osuus Nunavutin territorioon.[3][4][5]
Saaren ja sitä ympäröivien vesien omistamisesta ei ole voitu tähän asti odottaa suuria voittoja, mutta ilmaston lämpenemisen vuoksi Kennedyn kanaalin jää on sulamassa ja siitä tulee tärkeä osa Luoteisväylää, joka yhdistää Pohjois-Amerikan Aasiaan. Ennen kuin saaren jaosta päästiin sopimukseen, aluekiistan pelättiin kuumenevan, sillä alueen omistaminen tuo kansallisia etuja. Sieltä voi etsiä luonnonvaroja ja kalakantoja.
Saaren korkein kohta kohoaa 125 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja sen läpimitta on noin 1 kilometri. Saaren läntinen osa kuuluu Kanadalle ja itäinen Grönlannille. Saari on nimetty grönlantilaisen oppaan Hans Hendrikin mukaan amerikkalaisen Charles Francis Hallin johtaman naparetken aikana vuosina 1871–1873.[6]
