Hannes Autere (ent. Piesanen, käyttänyt myös nimiä Peura ja Pajupuro; 10. lokakuuta 1888 Saarijärvi – 27. heinäkuuta 1967 Saarijärvi)^[1] oli suomalainen kuvanveistäjä, jonka lempimateriaali oli puu. Maanviljelijän poika Autere opiskeli Ateneumin taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1909–1913^[2], jonka jälkeen siirtyi vuonna 1913 kuvataiteilija Gunnar Finnen ateljeeapulaiseksi. Tuolloin Autere aloitti vesivärimaalauksen, öljyvärikokeilunsa sekä pienten tinaveistosten valamisen, joista on myöhemmin tullut tunnuksenomaisia hänen alkutuotannolleen. Ratkaisevasti Autereen tuotannon laajenemiseen vaikutti vuonna 1927 vuorineuvos Gösta Serlachiuksen kanssa alkanut yhteistyö, joka myös antoi ”lähtölaukauksen” hänen tunnetuksi tulemiselleen.

Autere tunnetaan parhaiten humoristisista reliefeistään ja pienoisveistoksistaan, joiden lisäksi hän teki myös huonekaluja. Eduskuntatalossa J. S. Sirénin sunnittelemien suuren valiokunnan entisessä kokoushuoneessa olevien asiakirjakaappien ovia koristavat Autereen veistämät eri perinneammatteja kuvaavat figuurit. Autereen vanhetessa puuveistosten teko kävi liian raskaaksi, jolloin hän siirtyi tekemään muun muassa maalauksia sekä keramiikka- ja muovailumassatöitä. Maalauksissaan hän usein ammensi kylällä kuulemiaan hauskoja sattumuksia sekä tarinoita ja kuvasi niitä humoristiseen sävyyn. Omimmillaan Autereen työt kuvasivat leppoisesti kansanelämää, mutta myös uskonnolliset aiheet olivat keskeinen osa hänen tuotantoaan.

Autere on tehnyt lukuisia raamatullisia veistoksia muun muassa Iisalmen, Riihimäen, Saarijärven, Kannonkosken ja Pylkönmäen kirkkoihin. Hänen kuuluisimmat työnsä ovat kuitenkin Mäntän kirkon alttarin, saarnastuolin ja lehterin koristelut sekä Helsingin Kallion kirkon alttarireliefi ja ristiinnaulitun kuva. Autere teki myös Seitsemään veljekseen pohjautuvan kohokuvien sarjan. Kirkon reliefien lisäksi on Mäntässä sijaitsevassa Serlachiuksen kartanossa esillä muutamia Autereen veistoksia.

Autere teki myös sankaripatsaita

• Saarijärvi, pronssiveistos Kotiseudun henki 1953, Saarijärven kirkolla^[3]
• Sonkajärvi, pronssiveistos Uhrista versoo tulevaisuus 1957, Sonkajärven kirkolla^[4]
• Sukeva, pronssiveistos 1961, Sukevan kirkolla

Autereelle on myönnetty kultamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 sekä Pro Finlandia -mitali vuonna 1954.

• 
  Joenniemen kartanon ikkunoiden veistoskoristelu, Mänttä-Vilppula.
• 
  Joenniemen kartanon ovi, Mänttä-Vilppula.
• 
  Autereen tuvan kuistin pylväsveistokset, Mänttä-Vilppula, 1928–1929.
• 
  Joenniemen tienviitta, Mänttä-Vilppula, 1938.
• 
  Mathias Caloniuksen muistomerkki, 1938, Saarijärvi.^[5]
• 
  Sankaripatsas Kotiseudun henki, Saarijärvi, 1953.^[5]
• 
  Sonkajärven sankarimuistomerkki Uhrista versoo tulevaisuus, Sonkajärvi, 1957.
• 
  Sukevan sankarimuistomerkki Vapauden ja elämän tulta kädessään vaaliva nainen, Sonkajärvi, 1961.
• 
  Kiitos vedestä II, 1977, Saarijärvi.^[5]
• 
  Kiitos vedestä I, 1999, Saarijärvi.^[5]
• 
  Joosef ja Potifarin vaimo, 1999, Saarijärvi.^[5]
• 
  Ikuinen liekki, 2003, Saarijärvi^[5]

• Hannes Autere Valtion taidemuseon kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.avoinmuseo.fi/nakemyksia/taiteilija.php?id=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
• E. Richter : Hannes Autere pienoisveistotaiteen mestari, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 14.10.1928, nro 42, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Todellisen taiteilijan tarina, Suomen Kuvalehti, 14.02.1931, nro 7, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Hannes Autere 60 vuotta. Väinö Kolkkala, Suomen Kuvalehti 41/1948