Tämä artikkeli käsittelee Pekka Halosen kotia, ateljeeta ja museota. Haukiputaalla on myös Halosenniemen kylä.
Halosenniemi oli taidemaalari Pekka Halosen koti ja ateljee, joka sijaitsee TuusulassaRantatien varrella aivan Tuusulanjärven rannassa. Nykyään Halosenniemi toimii museona ja on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taiteilijakodeista.
Suuri hirsinen talo valmistui vuonna 1902 taidemaalari Halosen ateljeeksi ja kodiksi. Taloon suunnitellusta suuresta ikkunasta on näkymä Tuusulanjärvelle. Kyseinen näkymä ja muutenkin Tuusulanjärven ympäristö inspiroivat Pekka Halosta.
Arkkitehtonisesti rakennus edustaa kansallisromantiikkaa. Pekka Halonen suunnitteli rakennuksen yhdessä veljensä Antti Halosen kanssa. Taiteilijakoti on sisätilojaan myöten upea kokonaistaideteos. Rakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyy tyylikkäästi perinteinen suomalainen rakentaminen ja eurooppalaisen kansallisromantiikan vaikutteet.[1]
Tuusulan kunta osti Halosenniemen rakennuksen tontteineen vuonna 1949.[2] Alkuvuosikymmeninä Halosenniemen rakennus toimi osittain Tuusulan kotiseutumuseona ja osittain museonhoitajan kotina. 1970-luvun puolessa välissä museokäytössä olleet tilat palautettiin Pekka Halosen taiteilijakotimuseoksi. 1980-luvun loppupuolella tehtiin päätös rakennuksen palauttamisesta kokonaisuudessaan alkuperäisen kaltaiseksi Pekka ja Maija Halosen kodiksi. Nykyisessä muodossa Halosenniemi avattiin yleisölle vuonna 1990. [3] Tämä museo on auki ympäri vuoden.
Nykypäivä
Nykyisin Halosenniemi on Tuusulan kunnan omistuksessa ja avoinna yleisölle. Halosenniemen kokonaisuuteen kuuluu myös Maija ja Pekka Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi. Kallioinen niemi julistettiin vuonna 1966 luonnonsuojelualueeksi. Museon vaihtuvat näyttelyt esittelevät Pekka Halosen taidetta muun muassa yhdistäen sitä aikalaistaiteilijoiden ja myöhempien aikakausien taiteeseen. Halosenniemi on myös suosittu erilaisten pienimuotoisten konserttien ja tilaisuuksien paikkana. Talo on eräs Tuusulanjärven taiteilijayhteisön nähtävyyksistä.[1]