Tämä artikkeli käsittelee ihmisurheilua. Myös hevosurheilussa käytetään termiä haamumaileri. Haamumaili on myös kirjailija Jarkko Laineen teos.
Haamumaili tarkoittaa mailin juoksemista alle neljässä minuutissa. Saavutusta pidettiin pitkään mahdottomana, kunnes englantilainen Roger Bannister onnistui siinä vuonna 1954.
Ruotsin Gunder Hägg ja Arne Andersson rikkoivat maailmanennätyksiä vuorotellen 1940-luvulla päästen vain runsaan sekunnin päähän haamurajasta.
Ensimmäisenä haamumailin juoksi Roger Bannister Iffley Roadin kentällä Oxfordissa 6. toukokuuta 1954.[1] Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Chris Brasher veti kaksi ensimmäistä kierrosta ja Chris Chataway kolmannen, jonka jälkeen Bannister siirtyi kärkeen ja ylitti maaliviivan ajassa 3.59,4. Australialainen John Landy rikkoi Bannisterin ennätyksen 1,5 kuukautta myöhemmin. Ensimmäisenä suomalaisena haamumailiin ylsi Olavi VuorisaloNaantalissa 1957 ajalla 3.59,1. Roger Bannister lupasi sittemmin lahjoittaa solmion kaikille haamumailin juosseille mutta joutui luopumaan tästä käytännöstä muutamaa vuosikymmentä myöhemmin haamumailereiden lukumäärän kasvettua liian suureksi.
Eniten haamumaileja ovat juosseet Yhdysvaltain Steve Scott, Uuden-Seelannin John Walker ja Irlannin Marcus O'Sullivan. Steve Scott alitti neljä minuuttia 136 kertaa.[2] John Walker juoksi haamumailin 129 kertaa ja hän oli myös ensimmäinen, joka ylsi sataan haamumailiin.[3] Kolmantena sataan haamumailiin ylsi Marcus O'Sullivan[4], joka alitti neljä minuuttia 101 kertaa. Mailin juoksun nykyistä maailmanennätystä pitää hallussaan marokkolainen Hicham el-Guerrouj vuonna 1999 juoksemallaan ajalla 3.43,13. Toistaiseksi yksikään naisjuoksija ei ole yltänyt haamumailiin – naisten maailmanennätys on yhä yli 12 sekuntia yli neljän minuutin.
Ensimmäinen henkilö, joka juoksi haamumailin kahdesti peräkkäin samassa juoksussa on kenialainen Daniel Komen, joka heinäkuussa 1997 juoksi kaksi mailia aikaan 7.58,61. Juoksun ensimmäisen puoliskon hän juoksi 3.59,2 ja toisen puoliskon aikaan 3.59,4.[5] Hänen ennätyksensä rikkoi kesäkuussa 2023 norjalainen Jakob Ingebrigtsen ajalla 7.54,10, mutta juoksun väliaikoja ei ole tiedossa.[6]