Gösta Grotenfelt

Gösta Grotenfelt

Karl Gustaf Johannes (Gösta) Grotenfelt (3. heinäkuuta 1855 Joroinen – 5. toukokuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen maataloustieteilijä.[1][2]

Henkilöhistoria

Gösta Grotenfeltin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Nils Karl Elias Grotenfelt ja Ottiliana Johanna Crusell ja puoliso vuodesta 1884 Ellen Anna Maria Moberg. Kamarineuvos Nils Bernt Grotenfelt ja lehtori Ossian Grotenfelt olivat hänen veljiään,[3] samoin kuin ylijohtaja Nils Grotenfelt.[4] Gösta Grotenfelt oli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden ja maanviljelysopin professori 1901–1906, maanviljelysopin professori vuodesta 1906, maanviljelystaloudellisen koelaitoksen johtaja 1904–1912 ja kasvinviljelysosaston johtaja 1904–1922. Hän julkaisi useita alan teoksia, kuten Suomen maanviljelys (1897) ja Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden : en redogörelse (1899).[5] Grotenfelt myös perusti Mustialaan maatalousmuseon ja toi Suomeen osuusmeijerijärjestelmän.[6]

Grotenfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1891, 1904–1905 ja 1905–1906.[2]

Julkaisuja

  • Mikroskoopin läpi katsottujen maidon, kerman, y.m. kuvauksia sekä näiden lyhyitä selityksiä: maanviljelys- ja meijerikoulujen tarpeeksi; kirj. Robert Edvard Gripenberg ja Karl Gustaf Johannes Grotenfelt. Holm, Helsinki 1889
  • Saprofyta mikroorganismer i komjölk: bakteriologiska studier 1, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1889
  • The principles of modern dairy practice from a bacteriological point of view. John Wiley & Sons, New York 1894
  • Juustonvalmistuksen perusteet, bakteriologian kannalta katsottuna. Hankoniemen kp.- ja sanomal.-osakeyhtiö, Hankoniemi 1897
  • Muutamia asiakirjoja maatilus-oloista Suomessa ja erittäinkin n. s. Vaasa-tiluksista 1500-luvun keskivaiheilla. Historiallinen arkisto 15. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1897-1898
  • Suomen maanviljelys: yleiskatsaus. Söderström 1897
  • Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden: en redogörelse, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1899
  • Oppikirja peltokasviviljelyksen perusteissa. WSOY 1902
  • Suomen polttoviljelys. WSOY 1902
  • Uudemmat pellonmuokkausaseet ja ruokamullan syventäminen. Kyläläisten kirjasia n:o 39. WSOY 1903
  • Mitä työkaluja ja -koneita tulee pikku-viljelijän hankkia maanviljelykseensä?: lyhyt esitys; kirj. Gösta Grotenfelt ja A. Käpy. Kuopion maanviljelysnäyttely v. 1906, Helsinki 1906
  • Suomen kylvösiemenyhdistyksen tarkoitus, suunnittelu ja tulevaisuus: lyhyt esitys. Suomen kylvösiemenyhdistyksen kirjasia, n:o 1. Yrjö Weilin, Helsinki 1906
  • Sananen hevossiitoskysymyksestä maanviljelijöillemme ja varsinkin maanviljelys- ja talousseuroille; kirj. Herman Sawela ja Gösta Grotenfelt. WSOY 1907
  • Tilattoman maalaisväestön taloudellisen aseman parantamisesta. Helsinki 1907
  • Mitä on maamiehen huomioon otettava ostaessaan keinotekoisia lannoitusaineita, valmistettuja rehuvaroja tai siementavaroita. Suomen kylvösiemenyhdistyksen kirjasia n:o 4. Helsinki 1908
  • Sokerijuurikas ja sen viljelysmahdollisuudet Suomessa. Otava 1910
  • Voimaperäisempään heinänviljelykseen pelloillamme!. Suomen kylvösiemenyhdistyksen esitelmiä, n:o 14. Hämeenlinna 1910
  • Perunain säilyttäminen: lyhykäinen selonteko. Otava 1911
  • Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja -työaseet: lyhyt esitys maamiehiä varten ja maanviljelyskouluissa käytettäväksi; kirj. Gösta Grotenfelt ja Taavi Arola. Otava 1913
  • Jankkurit, jankkojyrät, syvä-äkeet ja syväaurat. Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen maamieskirjasia, n:o 1. Helsinki 1914
  • Parempia rehunurmia pelloillemme: mietelmiä. Helsinki 1914
  • Pellavan viljelemisestä ja valmistamisesta: lyhykäisiä ohjeita. WSOY 1914
  • Hampun viljelys ja valmistus. Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen maamieskirjasia, n:o 2. Helsinki 1915
  • Ohjeita lääkekasvien viljelemiseen Suomessa. Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen maamieskirjasia, n:o 3. Helsinki 1915
  • Kuminan viljelys Suomessa. Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen maamieskirjasia, n:o 8. Helsinki 1916
  • Vanhanaikainen suomalainen maitotalous: viisikanta suojaksi taikomista vastaan suomalaisissa maitotalousastioissa. Otava 1916
  • Perunoita ja lanttuja viljelemään!. Otava 1917
  • William Ruth maanviljelijänä. Fanny ja William Ruthin säädöksen pienviljelyksiä varten julkaisuja 2. Helsinki 1918
  • Öljykasvien viljelyksestä Suomessa. Maataloushallituksen tiedonantoja n:o 129. Helsinki 1919
  • Suomen poronhoito: kuvia ja muistiinpanoja. Helsinki 1920
  • Alkuperäiset viljelystavat Suomessa. Porvoo 1922
  • Suomen vuohikirja: lyhyt opas. Tieto ja taito 15. WSOY 1922

Lähteet

  1. ↑ Biografiasampo: Gösta Grotenfelt Viitattu 13.4.2021.
  2. ↑ a b Helsingin yliopisto: opettajat ja virkamiehet vuodesta 1828. 1, A - K / Tor Carpelan ja L. O. Th. Tudeer. s. 283. (Karl Gustaf Johannes (Gösta) Grotenfelt) Tuntematon, 1925. Kansalliskirjasto (viitattu 13.04.2021).
  3. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 90. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  4. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Nils Grotenfelt (Viitattu 7.6.2020)
  5. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 164
  6. ↑ Uppslagsverket Finland[vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta

  • Sanna Kaisa Spoof, Gösta Grotenfelt kansankulttuurin tutkijana ja tallentaja, Helsingin yliopisto 1987 (126 s.) ISBN 951-45-4440-4
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.