Papandréou syntyi merkittävään poliitikkosukuun. Myös hänen isänsä Andréas Papandréou ja isoisänsä Geórgios Papandréou ovat olleet Kreikan pääministereitä.
Papandréou opiskeli sosiologiaa Amherst Collegessa ja London School of Economicsissa ja työskenteli Harvardin fellow'na, kunnes palasi Kreikkaan sotilasjuntan kaaduttua.[1]
Lokakuun 2009 ennenaikaisten vaalien jälkeen, joissa Pasok sai 160 paikkaa 300:sta, Kreikan presidentti Károlos Papoúlias antoi hallituksenmuodostajan tehtävän Papandréoulle. Hän vannoi virkavalansa 6. lokakuuta.
Papandréoun suunnitelmiin kuului 2–3 miljardin euron elvytyspaketti talouden virkistämiseksi ja investointi infrastruktuuriin, tieteeseen ja koulutukseen. Konservatiivit ja kommunistit pitivät toimia populistisina. Maan budjettialijäämä oli Kóstas Karamanlísin kauden jäljiltä kuusi prosenttia, kun EU:n asettama raja on kolme, ja kasvamassa. Papandréou suunnitteli myös verouudistusta ja korruptionvastaisia toimia.[2][3]
Todellisuudessa alijäämä olikin 12,7 %.[1]
Vuonna 2009 budjettialijäämä nousi 15,7 prosenttiin, vuonna 2010 se oli 10,6 % ja väheni hitaasti.[4]
Huhtikuussa 2010 maan sai 80 miljardia euroa lainaa EU-mailta. Ehtona olivat tiukat talousleikkaukset, jotka johtivat lakkoihin ja laajoihin protesteihin Ateenan Sýntagma-aukiolla.[1] Papandréou ilmoitti 31. lokakuuta yllättäen kansanäänestyksestä, jossa päätettäisiin tulevasta pelastuspaketista.[1] Pian tämän jälkeen Papandréoun hallitus ajautui umpikujaan ja hän ilmoitti erostaan 9. marraskuuta. Seuraavaksi pääministeriksi valittiin Loukás Papadímos.[5]
