Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Stano syntyi SchenectadyssaNew Yorkissa. Hänen äitinsä ei pitänyt huolta hänestä vaan antoi hänet puolivuotiaana adoptoitavaksi. Stano oli kuitenkin joutunut olemaan paljon yksin äitinsä lähes hylättyä hänet. Hänen kerrottiin olevan siinä kunnossa, ettei adoptio tule kysymykseen, sillä lääkärit totesivat hänen olevan lähes "eläimellisellä tasolla" psyykkisesti. Hänen äitinsä piti hänestä niin huonosti huolta, että hän joutui jopa syömään omaa ulostettaan selviytyäkseen.
Stanon adoptoi lopulta Norma Stano -niminen nainen, joka oli ammatiltaan sairaanhoitaja, ja nimesi pojan Gerald Eugene Stanoksi. Stanot olivat rakastavia vanhempia, mutta kurinpidolliset ongelmat vaivasivat Stanoa koko hänen elämänsä ajan, mikä aiheutti ongelmia perhe-elämässä.
Gerald Stano menestyi koulussa koulussa muissa aineissa paitsi musiikissa, jossa hänen kerrottiin olevan erityisen lahjakas.
Stano oli yökastelija 10-vuotiaaksi asti.[1] Hän valehteli pakonomaisesti ja oli vakavasti koulukiusattu eikä juurikaan tullut toimeen toisten samanikäisten lasten kanssa.
14&–15-vuotiaana hänet pidätettiin hänen kutsuttuaan palokunnan paikalle ilman varsinaista syytä tai tulipaloa ja myöhemmin uudestaan hänen heiteltyään kivillä ohiajavia autoja sillalta.
Hän suoritti high schoolin 21-vuotiaana, eikä pyrkinyt tämän jälkeen collegeen, mutta kuitenkin valmistuttuaan ilmoittautui ATK-kouluun, josta valmistuttuaan pääsi töihin paikalliseen sairaalaan. Työ ei ollut pitkäaikainen, sillä hänet erotettiin varastettuaan rahaa kollegoiltaan.
Hän muutti myöhemmin adoptiovanhempiensa kanssa Ormondo Beachille Floridaan. Hän vaihtoi usein työpaikkaa, yleensä tulleensa erotetuksi varastettuaan rahaa kollegoiltaan tai olemalla myöhässä töistä.[1]
Murhat
Virallisesti Stano myönsi aloittaneensa murhasarjan 1970-luvun alussa, mutta myös kertoi aloittaneensa jo 18-vuotiaana 1960-luvun lopulla. Useita nuoria naisia ja tyttöjä oli kadonnut Stanon asuinalueelta ja sen läheisyydestä tuona aikana, mutta todisteiden puuttuessa Stanoa ei tuomittu.
Stano murhasi pääasiassa Floridassa ja New Jerseyssä. Hänet pidätettiin Donna Hensley -nimisen prostituoidun tultua verta valuvana poliisiasemalle: Hensley kertoi Stanon viillelleen häntä.[2][3]
Stano myönsi ensimmäisen murhansa tapahtuneen New Jerseyssä vuonna 1969. Hän myös myönsi murhanneensa kuusi muuta naista Pennsylvaniassa. Hänen Floridaan muuttonsa jälkeen hänen arvellaan murhanneen kolmekymmentä naista tai enemmän. Hän sai lopulta kuolemantuomion vuonna 1973 tapahtuneesta 17-vuotiaan liftarin kuoliaaksi puukottamisesta.[2]
29-vuotiaaksi mennessä hän joutui vankilaan 41 naisen murhasta. Stanon uhrit olivat tapettu erilaisilla tavoilla, kuten esimerkiksi ampumalla, kuristamalla ja puukottamisella, mutta Stano ei ollut raiskannut yhtäkään uhriaan.[4] Istuessaan vankilassa hän istui samassa sellissä sarjamurhaaja Ted Bundyn kanssa, kunnes tämä teloitettiin vuonna 1989.
Teloitus
Stano teloitettiin 46-vuotiaana sähkötuolissa 23. maaliskuuta 1998 Floridan osavaltion vankilassa. Viimeisenä aterianaan Stano söi pihvin, perunoita hapankerman ja pekonisuikaleiden kanssa, salaattia homejuustokastikkeella, papuja, puoli gallonaa minttu-suklaamuru-jäätelöä ja kaksi litraa Pepsiä.[5]
Viimeisinä sanoinaan hän julisti syyttömyyttään ja että hän oli tunnustanut murhat joihin hänellä ei ollut mitään osallisuutta:
» Olen syytön ja peloissani. Minua uhkailtiin ja minua pidettiin vangittuna kuukaudesta toiseen ilman laillista perustetta. Tunnustin murhat joihin en syyllistynyt.[2]»
Jälkipuinti
Tutkimuksissa eräästä Stanon uhrista löytyi valkoisen miehen häpykarvoja, mutta ne eivät kuuluneet Stanolle. Tätä ei koskaan tutkittu tarkemmin, eikä siitä koskaan puhuttu Stanon oikeudenkäynnissä. Karvat tuhottiin pian Stanon teloituksen jälkeen, eikä niiden alkuperä koskaan selvinnyt.
Joitakin vuosia Stanon kuoleman jälkeen tämän epäiltiin olleen ennemmin sarjatunnustaja kuin sarjamurhaaja, tunnustaessaan tuntemattomaksi jääneestä syystä murhat joihin ei itse syyllistynyt.
