Heinäkuussa 1942 Lindemann ylennettiin kenraalieverstiksi. Seuraavan vuoden elokuussa hänet mainittiin armeijan raportissa hänen torjuttua puna-armeijan hyökkäyksen Laatokan alueella. Myös Suomen puolustusvoimat palkitsi hänet 1. luokan vapaudenristillä. Maaliskuussa 1944 hänelle annettiin pohjoisen armeijaryhmän komento. Tehtävä oli lyhytikäinen, sillä heinäkuussa hänet vapautettiin komennosta ja siirrettiin Wehrmachtin komentajareserviin. Adolf Hitler oli tyytymätön Lindemannin suorituksiin ja sanoi tästä tulleen vanha ja heikko.
Tammikuun lopulla 1945 Lindemann pääsi takaisin palvelukseen. Hänet nimitettiin Wehrmachtin komentajaksi Tanskaan. Sodan viimeisinä päivinä hän siirsi Tanskassa olleet miehitysjoukot takaisin Saksaan. Hän antautui yhdysvaltalaisille joukoille ja vietti kaksi vuotta sotavankeudessa. Hänet vapautettiin kesällä 1947, mutta Tanskan armeija vangitsi hänet uudelleen syyskuussa, vapauttaen Lindemannin seuraavana keväänä. Lindemann kuoli Schwarzwaldin Freudenstadtissa 1963.
