Gaesatae, (kreik. Γαισάται, keihäsmiehet) olivat kelttiläisiä, erityisesti gallialaisia, isännättömiä sotureita antiikin aikaan. Polybios käänsi sanan virheellisesti mutta osuvasti "palkkasotureiksi", koska he olivat palkattavissa.[1] Käytäntö oli verraten yleinen, ja se saattoi olla keino työllistää ylimääräisiä nuoria miehiä kelttiyhteiskunnassa.[1]200-luvulla eaa. Alppien pohjoispuolella heitä oli tuhansia. Gaesatae järjestivät sotaretkiä myös omin päin, ja he aiheuttivat ainakin Telamonin taisteluun johtaneen hyökkäyksen Pohjois-Italiassa225 eaa.[1] Heillä oli vahva taistelutahto, ja joskus he taistelivat alasti. Kelttiläiset palkkasoturit palvelivat varsin mielellään ulkomaisia isäntiä, varsinkin itäisen Välimerenhelleenisissä valtioissa.[1]
Katso myös
Telamon, taistelu roomalaisten ja gallialaisheimojen välillä 225 eaa. Taisteluun osallistui myös gaesatae -sotureita.
