GIF

Graphics Interchange Format
Pyörivä maapallo GIF-animaationa.
Pyörivä maapallo GIF-animaationa.
Tiedostopääte .gif
Mediatyyppi image/gif
Magic GIF87a/GIF89a
Lyhenne GIF
Kolme kuvaa, jotka toistuvat loputtomiin.

GIF (lyhenne sanoista Graphics Interchange Format) on yleisesti käytössä oleva häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. GIF-tiedostot voivat sisältää vain 8-bittisiä harmaasävykuvia tai 8-bittisiä värikuvia, joiden värit ovat valittavissa 24 bitin paletista. Koska kuvien esittämiseen ei ole kuin 8 bittiä, rajoittuu yhtä aikaa näytettävien värien määrä 256:een. Kuvadata GIF-tiedostossa kompressoidaan käyttämällä Lempel–Ziv–Welch-algoritmia.

GIF:n etuna on, että lähes jokainen tietokonegrafiikkaohjelma edelleenkin tukee sitä. GIF soveltuu häviöttömänä JPEG:iä paremmin myös tietynlaisten, teräväreunaisten piirroskuvien esittämiseen. GIF-formaatti oli yleisessä käytössä pienimuotoisten animaatioiden esittämiseen, mihin esimerkiksi JPEG tai PNG eivät kyenneet.

Historia

GIF-tekniikka esiteltiin 15. kesäkuuta 1987.[1] Sen oli kehittänyt Steve Wilhiten johtama ryhmä, joka oli CompuServellä saanut tehtäväkseen kehittää kuvaformaatin, joka toimisi kaikissa tietokoneissa ja olisi mahdollista esittää tarkasti hitaiden verkkoyhteyksien kautta. PC-markkinoilla oli tuolloin lukuisia valmistajia, jotka kaikki näyttivät grafiikkaa omalla tavallaan.[2]

GIF-tiedostomuotoa käytettiin alkujaan lähes pelkästään stillkuviin. Wilhite oli käyttänyt formaatin taustalla Lempel–Ziv–Welch-nimistä tiedonpakkausalgoritmia.[3] Siitä kehittyi suosituin tiedostoformaatti, mutta joulukuussa 1994 CompuServe ja Unisys ilmoittivat, että kehittäjien tulisi alkaa jatkossa maksaa lisenssimaksuja tiettyjen GIF-tekniikkaa hyödyntävien ohjelmistojen käytöstä.[4]

Varhainen GIF-innostus hiipui pian lisenssimaksujen ja patenttiongelmien takia.[2] Kehittäjät kääntyivät sellaisten uusien tiedostomuotojen pariin, jotka eivät käyttäneet LZW-algoritmia. PNG-tiedostomuoto tunnettiin jossain vaiheessa jopa nimellä PING (“Ping Is Not Gif”, “Ping ei ole Gif”). Marraskuussa 1999 järjestettiin jopa Burn All GIFs -päivä, jonka aikana jotkut kehittäjät tuhosivat kaikki GIF-tiedostonsa.[3] Samaan aikaan verkkosuunnittelu alkoi muuttua ammattimaisemmaksi, ja web designerit jättivät vanhanaikaiset animaatiot ja siirtyivät esimerkiksi Flashiin ja myöhemmin HTML5:een.[2]

LZW-algoritmin patentti raukesi Yhdysvalloissa 2003 ja kaikkialla muualla 2004. GIF-kuvaformaatti ei ollut kadonnut kokonaan, mikä liikkuvan kuvan museon kuraattorin Jason Eppinkin mukaan johtui internetin tee se itse -hengestä. Kuka tahansa pystyi tekemään omanlaisensa pienen ja helposti tallennettavan kuvan.[3] Reddit perustettiin vuonna 2005, Twitter vuonna 2006 ja Tumblr vuonna 2007. Jokainen niistä oli vaikuttamassa GIF-kuvien uuteen tulemiseen. Tumblrissa oli helppo esimerkiksi GIF-kuvan avulla reagoida toisten jakamiin kuviin. Redditissä syntyi kokonaisia alafoorumeita, joissa tarkoituksena on jakaa parhaimmat GIF-muodossa esitetyt reaktiot.[1]

GIF-tiedostojen käyttäminen

Animoitu GIF.

GIF-tiedostot on yleisessä käytössä vielä nykyäänkin, sillä GIF on erinomainenlähde? formaatti tallentaa pieniä tai pikselintarkkoja, vähävärisiä kuvia. Näissä tapauksissa tiedostokoko pysyy pienenä kuvan siitä kärsimättä. Varsinkin www-sivuilla pienemmästä tiedostokoosta on hyötyä. Häviöttömänä GIF-formaatti soveltuu tarkkarajaisten kuvien tallennusmuodoksi. Valokuvamaisten kuvien osalta häviöttömyydestä ei ole hyötyä, sillä tallennettavan kuvan värimäärä usein joudutaan rajaamaan ennen tallentamista. Lisäksi pakkausalgoritmi tehoaa huonosti kohinaan ja alati vaihtuvaan väriarvoon.

Animoitujen GIF-tiedostojen käyttö sen sijaan on nykyään harvinaista. Animoidut GIF-tiedostot on korvannut silmukoivat videoleikkeet sekä WebP-formaatti. Muun muassa WhatsApp sovelluksessa harhaanjohtavasti GIF-animaatioksi kutsutaan lyhyitä silmukoivia videoleikkeitä, jotka on yleensä tallennettu MP4 tai 3GP -tiedostomuodossa. Suhteellisen uutena pikaviestisovelluksena varsinaista GIF-tiedostomuotoa WhatsApp ei ole kumminkaan koskaan tukenut. Yleensä animoituja GIF-tiedostoja käytettiin emojien tapaan ”värittämään” tekstiä.

Lähteet

  1. ↑ a b Romano, Ajo: The GIF is 30 years old. It didn't just shape the internet — it grew up with the internet Vox. 15.6.2017. Vox Media, Inc. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Finley, Clint: THE GIF Turns 30: How an Ancient Format Changed the Internet Wired. 28.5.2017. Condé Nast. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Boissoneault, Lorraine: A Brief History of the GIF, From Early Internet Innovation to Ubiquitous Relic Smithsonian.com. 2.6.2017. Smithsonian Institution. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Battilana, Mike: The GIF Controversy: A Software Developer’s Perspective mike.pub. 20.6.2004. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla