Félix Tshisekedi syntyi vuonna 1963 Léopoldvillessa eli nykyisessä Kinshasassa. Hän kuuluu luba-kansaan.[2] Hän oli viisilapsisen perheen kolmas lapsi.[3]
Félixin isä oli oppositiopoliitikko Étienne Tshisekedi, joka perusti 1980-luvulla Demokratian ja sosiaalisen edistyksen liiton (UDPS) ja vastusti äänekkäästi Mobutu Sese Sekon hallintoa.[4] Félix Tshisekedi oli 19-vuotias, kun hänen perheensä joutui kotiarestiin isänsä kotikylään. Hän oli 22-vuotias, kun hän pääsi äitinsä ja veljensä kanssa maanpakoon Belgiaan.[5]
Ura
Tshisekedi asui Brysselissä. Hän teki monia tilapäistöitä, ja tunnettiin paikallisessa klubikulttuurissa. Hän kiinnostui kuitenkin myös politiikasta ja alkoi isänsä oppositiopuolueen tukijaksi. Tshisekedi valittiin vuonna 2008 UDPS:n ulkosuhteiden kansalliseksi johtajaksi. Tshisekedi sai marraskuun 2011 vaaleissa paikan parlamentista. Hän syytti vaaleja kuitenkin vilpillisiksi eikä ottanut paikkaa vastaan. Tshisekedi kieltäytyi toukokuussa 2013 kansantasavallan vaalilautakunnan esittelijän tehtävästä.[4]
Tshisekedi valittiin huhtikuussa 2018 vuonna 2017 kuolleen isänsä seuraajaksi UDPS:n johtajaksi.[6] Tshisekedi lähti presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleihin, vaikka hänellä ei ollut koko puolueensa tukea taustallaan. Kongon demokraattisen tasavallan oppositiopuolueet olivat aiemmin vuoden 2018 aikana yhdistäneet voimansa Martin Fayulun taakse. Tshisekedi irtautui kuitenkin tästä liitosta. Hänen tukijoitaan oli muun muassa vuonna 2011 presidentinvaaleihin osallistunut Vital Kamerhe.[4]
Kongon demokraattinen tasavallan vaalit pidettiin joulukuussa 2018. Tulokset julkistettiin tammikuussa 2019. Tshisekedi sai vaalikomission mukaan noin 7 miljoonaa ääntä, kun toiseksi tullut Martin Fayulu jäi 6,4 miljoonaan ääneen. Presidentti Joseph Kabilan henkilökohtaisesti valitsema seuraajaehdokas Emmanuel Ramazani Shadary jäi 4,4 miljoonaan ääneen.[7] Ennakkotietojen perusteella Faylua pidettiin selkeänä vaalivoittajana, ja hän myös kiisti heti vaalitulokset. Ranska, Belgia ja Kongon katolinen kirkko ovat myös esittäneet epäilyksensä tuloksista.[8]
Varsin yleisesti arvellaan, että Kabila edelleen olisi Kongon tosiasiallinen johtaja, sillä hänen puolueellaan on enemmistö maan parlamentissa ja suurin osa maan hallituksen ministereistäkin edustaa Kabilan puoluetta. Tällöin Tshisekedi presidenttinä olisi vain jonkinlainen muodollinen keulakuva.[9]
Kuitenkin presidentti Felix Tshisekedin oltua vuoden valtionpäämiehenä voitiin maan poliittisen ilmapiirin todeta muuttuneen. Poliittiset vangit oli vapautettu ja maanpaossa ulkomailla olleet oppositioaktivistit ovat voineet palata Kongoon ja toimia pelkäämättä hallituksen kostotoimenpiteitä. Ero 18 vuotta vallassa olleen Joseph Kabilan valtakauden viimeisiin vuosiin oli huomattava. Tshisekedin tulo presidentiksi oli ensimmäinen demokraattisesti tapahtunut vallansiirto maan lähes 60 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana.[10]
_(cropped).jpg)
