Friedrich David Gilly (16. helmikuuta 1772 – 3. elokuuta 1800 Karlsbad) oli saksalainen arkkitehti. Myös Gillyn isä David Gilly oli merkittävä arkkitehti. Friedrich Gilly oli preussilaisen klassismin uranuurtajia, ja hänen piirustustensa mukaan rakennettiin muun muassa Königsbergin Schauspielhaus (1799) ja Berliinin Nationaltheater (1800).^[1]

Friedrich Gilly oppi jo nuorena arkkitehtuurin teoriaa ja käytäntöä isänsä David Gillyn opastuksella Stettinissä. Vuonna 1788 Friedrich Gilly asettui Berliiniin. Varhaiskypsä Gilly toimi 16-vuotiaana kuninkaallisen rakennusviraston tarkastajana Friedrich Wilhelm von Erdmannsdorffin ja Carl Gotthard Langhansin alaisuudessa. Gilly tutki myös Itä-Preussissa sijaitsevaa Marienburgin keskiaikaista linnoitusta, ja se sai hänet arvostamaan Pohjois-Saksan tiiligotiikkaa.^[2]

Berliinin taideakatemia julisti vuonna 1796 kilpailun Fredrik Suuren muistomerkiksi. Gilly laati suurellisen ehdotuksen, johon kuului monumentaalinen porttirakennus, obeliskeja sekä jykevällä jalustalla oleva doorilainen temppeli. Gillyn ehdotus teki suuren vaikutuksen moniin nuoriin arkkitehteihin, kuten Leo von Klenzeen, Karl Friedrich Schinkeliin, Heinrich Strackiin ja Friedrich August Stüleriin. Gillyn omaan ajatteluun vaikuttivat puolestaan ranskalaisten arkkitehtien teoriat ja rakennukset.^[2]

Gilly nimitettiin 26-vuotiaana vastaperustetun Bauakademien optiikan ja perspektiiviopin professoriksi. Hän kuoli tuberkuloosiin Karlsbadissa vain 28 vuoden ikäisenä.^[2]

• Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY 2000. ISBN 951-0-24579-8
• Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8