Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.^[1]

Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.^[1]

• Johan William Forsman (1788–1883), senaattori oikeusosastossa, Vaasan hovioikeuden presidentti, Forsman-aatelissuvun kantaisä
  • Wilhelm Forsman (1816–1880), senaattori oikeusosastossa
  • Carl Fredrik Forsman (1820–1900), esittelijäsihteeri
  • Paul Emil Forsman (1826–1906), senaattori oikeusosastossa, Viipurin hovioikeuden presidentti
    • Arthur William Forsman (1863–1945), hovioikeudenneuvos
      • William Reinhold Forsman (1893–1983), kemisti

• Zachris Forsman (1763–1839), lääninrovasti
  • Georg Jakob Forsman (1798–1875), kirkkoherra, rovasti, filosofian tohtori
    • Yrjö Sakari Forsman (1830–1903), professori, senaattori, vapaaherrallisen Yrjö-Koskinen-suvun kantaisä
    • Carl Julian Forsman (1835–1888), varatuomari
      • Jaakko Forsman (1867–1946), professori, historiantutkija
        • Rafael Forsman (1898–1977), kirjallisuudentutkija (vuodesta 1926 Koskimies)
      • Akseli Forsman (1869–1943), lääkintöhallituksen pääjohtaja (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Jaakko Forsman (1839–1899), professori, yliopiston rehtori
    • Juho Rudolf Forsman (1841–1903), valtiopäiväedustaja
      • Helmi Forsman (1869–1947), Tampereen talouskoulun johtaja (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Ernesti Forsman (1843–1922), senaattori, Viipurin hovioikeuden presidentti
      • Eino Forsman (1879–1958), arkkitehti
  • Carl Rudolf Forsman (1802–1882), rovasti, rehtori, lääninrovasti ja Tammikuun valiokunnan jäsen
    • William Forsman (1844–1914), Helsingin teollisuuskoulun rehtori
      • Eino Forsman (1892–1975), jääkärieversti (vuodesta 1931 Koskimies)
    • Karl Waldemar Forsman (1847–1922), kansakoulutarkastaja, rehtori ja päätoimittaja
      • Kaarlo Forsman (1881–1951), päätoimittaja (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Elisabet Forsman (1854–1910), puoliso Abel Nyholm
    • Ivar Rudolf Forsman (1857–1911), pappi, opettaja ja valtiopäivämies, Carl Rudolf Forsmanin poika
  • Zakris Forsman (1805–1851), kirkkoherra
    • Hilma Aurora Forsman (1836–1930)
      • Myös Snellman-sukuun kuuluneet A. H. Virkkunen ja Paavo Virkkunen olivat äitinsä puolelta Forsman-sukua.^[1]
  • Gustaf Erik Forsman (1811–1866), Ylistaron lappalainen
    • Gustaf Gideon Forsman (1841–1915), rovasti, valtiopäivämies ja kirjailija
    • Anton Oskar Forsman (1850–1914), lehtori ja suomentaja
      • Aarne Forsman (1884–1921), valokuvaaja
  • Oskar Wilhelm Forsman (1815–1886)
    • Oskar Forsman (1848–1915), kirkkoherra
      • Martti Eliel Forsman (1899–1970), keskushallintovirkamies (vuodesta 1918 Koskimies)
    • August Valdemar Forsman (1856–1929), professori (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Yrjö Gideon Forsman (1857–1927), kirkkoherra (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Juho Forsman (1859–1936), Oulun piispa ja kirkkohistorioitsija (vuodesta 1906 Koskimies)
    • Evert Kustaa Forsman (1865–1938), kirkkoherra (vuodesta 1906 Koskimies)
• Anna Paasikivi, o. s. Forsman (1869–1931), opettaja ja koulunjohtaja, J. K. Paasikiven ensimmäinen puoliso
• John-Väinö Forsman (s. 1924), säveltäjä
• Dick Forsman (s. 1953), kirjailija, valokuvaaja

• Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903), professori, senaattori, vapaaherrallisen Yrjö-Koskinen-suvun kantaisä (puoliso Theodolinda Yrjö-Koskinen
  • Y. K. Yrjö-Koskinen (1854–1917), kansanedustaja, kouluhallituksen pääjohtaja
    • Jaakko Erland Yrjö-Koskinen (1889–1974), vapaaherra
      • Kaarlo Yrjö-Koskinen (1930–2007), diplomaatti
        • Eero Yrjö-Koskinen (s. 1962), järjestöjohtaja
    • Aarno Yrjö-Koskinen (1885–1951), diplomaatti, ulkoministeri
  • Eino Sakari Yrjö-Koskinen (1858–1916), kansanedustaja (puoliso Iida Yrjö-Koskinen)
  • Tuovi Margaretha Yrjö-Koskinen (1861–1933), opettajatar
  • Lauri Yrjö-Koskinen (1867–1936), kansanedustaja

• Kaarlo Koskimies (1851–1918), opettaja ja suomentaja
  • A. R. Koskimies (1882–1971), suomentaja
• A. V. Koskimies (1856–1929), professori
• Juho Koskimies (1859–1936), piispa
• Eevertti Kustaa Koskimies (1865–1938), suomalainen herännäispappi
• Akseli Koskimies (1869–1943), lääkintöhallituksen pääjohtaja
• Helmi Koskimies (1869–1947), Tampereen talouskoulun johtaja
• Iivari Koskimies (1873–1929), muusikko
• Helmi Gulin, o. s. Koskimies (1879–1965), kirjailija, piispa Eelis Gulinin puoliso
• Kaarlo Koskimies (1881–1951), päätoimittaja

• Eero Koskimies (1888–1974), hallintoneuvos
• Eino Koskimies (1892–1975), jääkärieversti
• Eero Koskimies (1897–1959), viulisti
  • Pentti Koskimies (1922–1990), professori, musiikkipedagogi
  • Satu Koskimies (s. 1941), kirjailija^[2]
• Rafael Koskimies (1898–1977), kirjallisuudentutkija, professori
• Martti Koskimies (1899–1970), keskushallintovirkamies
• Yrjö Koskimies (1908–1996), historiantutkija, professori

• Jukka Koskimies (s. 1926), eläintieteilijä

• Elias Koskimies (s. 1974), kirjailija, ohjaaja

• Forsman. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
• Yrjö-Koskinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.