Flatlands (nykytaideprojekti)

Flatlands-teosten tekijät Helsingin musiikkitalolla.

Flatlands-nykytaideprojekti on Jani Ruscican teos, jonka Lönnströmin taidemuseo valitsi vuoden 2016 nykytaiteen projektiksi. Teoksessa tuotetaan instrumentit kolmesta historiallisissa kuvissa tai animaatioissa esitetyistä fiktiivisestä soittimesta. Soittimet olivat Lasisoitin, Bambusoitin ja Valmisesinesoitin. Ne rakennettiin Suomessa ja Tšekissä vuosina 2017–2018. Näitä uniikkeja soittimia käytetään musiikin esittämiseen konserteissa. Teoksen ensiesitys on 2.–3. kesäkuuta 2018 Riga International Biennal of Contemporary Artissa Riiassa. Suomen ensiesitys on Rauma Festivossa 9. elokuuta 2018[1] ja 16. elokuuta Helsingin Musiikkitalossa.[2]

Taidemuseo on rahoittanut vuosina 2017–2018 toteutettavaa teosta 100 000 eurolla.[3]

Projektin taustaa

Abbottin Tasomaa-teoksen kuvitusta.

Ruscica soitti nuoruudessa pitkään oboeta ja suunnitteli muusikonuraa. Jatkuva tutkintojen suorittaminen ja muut rajoittaviksi kokemansa alan kaavamaisuudet saivat hänet luopumaan muusikon urasta ja siirtymään kuvataiteiden pariin. Ruscica opiskeli tuolloin taidelukiossa ja vaihtoi musiikista kuvataiteen puolelle.[2] Lisäksi hänellä oli tarve tulkinnan sijaan tehdä kaikki itse alusta alkaen, muttei kuitenkaan ollut kiinnostunut säveltäjänurasta. Siirryttyään kuvataiteeseen hänen kiinnostuksensa musiikkia kohtaan on säilynyt.[4] Ruscica toteutti vuonna 2016 nykytaiteen museo Kiasmaan näyttelyn Conversation in Pieces, johon rakennettiin muun muassa kookas puhallinsoitin. Oli vaikeaa löytää muusikko, joka onnistui soittamaan sitä.[5]

Teos on saanut nimensä englantilaisen matemaatikko Edwin Abbott Abbottin vuonna 1884 julkaiseman yhteiskuntasatiiriin Tasomaa: moniulotteinen romanssi (Flatland: A Romance of Many Dimensions) mukaan. Romaani tutkii erilaisten geometristen ulottuvuuksien kautta viktoriaanista yhteiskuntaa ja se rinnastuu etäisesti tämän teoksen erilaisten ilmaisun elementtien väliseen vuorovaikutukseen.[6]

Soitinten esikuvat

Projektissa valmistettujen soitinten esikuvat ovat peräisin eri aikakausilta, ja ne kuvastavat kukin omana aikanaan vallinneita arvoja.

Puusoitin tai bambusoitin

Bambusoitin esiintyy Warner Brothersin vuonna 1938 valmistuneessa Merrie Melodies -animaatioelokuvassa The Isle of Pingo Pongo.[7] Siinä pianon kaltainen soitin esitetään bambusta valmistettuna alkuperäiskansojen soittimena. Elokuva on ollut esityskiellossa vuodesta 1968 saakka.

Tšekkiläinen puuseppä Jan Kolář[8] on bambusoitinta rakentaessaan hyödyntänyt Lontoosta ostettua 1960-luvulla valmistettua klavikordia.[9] Soittimen ensiesityksessa Rauma Festivossa sitä soittaa Matias Häkkinen.[10][11]

  • Puusoitin eli bambusoitin
  • Bambusoittimen luonnos, kuva Jani Ruscica.
    Bambusoittimen luonnos, kuva Jani Ruscica.
  • Bambusoitin rakenteilla, kuva Jan Kolar
    Bambusoitin rakenteilla, kuva Jan Kolar
  • Bambusoittimen koskettimet, kuva Nikl Frantisek
    Bambusoittimen koskettimet, kuva Nikl Frantisek
  • Bambusoitin työhuoneella, kuba Nikl Frantisek
    Bambusoitin työhuoneella, kuba Nikl Frantisek
  • Virityskoneisto, kuva Jan Kolar.
    Virityskoneisto, kuva Jan Kolar.

Lasisoitin

Lasisoitin esiintyi Andrei Hržanovskin neuvostoaikaisessa animaatiossa Steklyannaya garmonika (1968) vastavoimana ilmaisunvapautta rajoittaville rakenteille, byrokratialle ja korruptiolle. Animaatio kuvaa byrokratian murskaavaa vaikutusta yksilöön, ja soitin näyttäytyy vastavoimana ilmaisunvapautta rajoittaville rakenteille, byrokratialle ja korruptiolle. Animaatiossa soitin tuhoutuu kirjaimellisesti byrokratian murskatessa sen. Se oli ensimmäinen Neuvostoliitossa esityskieltoon asetettu animaatio.[12][13]

Soittimen mallinsi ja rakensi teollinen muotoilija Matti Kähönen. Se muodostuu 12 lasiputken pillistöstä ja pleksilasista valmistetusta kaikupohjasta. Soitinta soittaa Flatlands-teoksen ensiesutyksessä saksofonisti Linda Fredriksson. Fredriksson on kehittänyt soittotekniikan soittimelle.[14]

  • Lasisoitin
  • Lasisoitin takaa, kuva Matti Kähönen.
    Lasisoitin takaa, kuva Matti Kähönen.
  • Lasisoittimen akustiikka, kuva Matti Kähönen.
    Lasisoittimen akustiikka, kuva Matti Kähönen.
  • Lasisoittimen etupuoli, kuva Matti Kähönen.
    Lasisoittimen etupuoli, kuva Matti Kähönen.
  • Lasisoittimen osakokonaisuudet, kuva Matti Kähönen.
    Lasisoittimen osakokonaisuudet, kuva Matti Kähönen.

Valmisesinesoitin

Valmisesinesoitin on kuvattu Vuonna 1907 Die Muskete -lehdessä julkaistussa pilapiirustuksessa, joka kuvaa säveltäjä Gustav Mahleria kokeellisen 6. sinfoniansa ensi-illan kynnyksellä. Sinfoniassaan Mahler rikkoi vakiintuneita käytänteitä ja musiikillisia rakenteita.[6] Ruscica on kertonut keräilevänsä monimerkityksisiä kuvia. Flatlands-nykytaideprojektin lähtökohtina toimineet kuvat osoittavat hänen mukaansa pilkkaa tai väheksyntää edistystä ja avoimuutta kohtaan.[15]

Valmisesinesoitinta soittaa teoksen ensiesityksessä elektronisen musiikin tekijä Sara Milazzo.

  • Valmisesinesoitin
  • Valmisesinesoitin Helsingin Musiikkitalolla, kuva Arja Roivainen.
    Valmisesinesoitin Helsingin Musiikkitalolla, kuva Arja Roivainen.
  • Valmisesinesoittimen patarumpu kiillotettuna, kuva Niko Rissanen.
    Valmisesinesoittimen patarumpu kiillotettuna, kuva Niko Rissanen.
  • Soittimen torvi, kuva Niko Rissanen.
    Soittimen torvi, kuva Niko Rissanen.
  • Kellot, kuva Niko Rissanen.
    Kellot, kuva Niko Rissanen.
  • Räikkä, kuva Niko Rissanen.
    Räikkä, kuva Niko Rissanen.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Linda Fredriksson: Flatlandsin erikoisuus uniikki lasisoitin. Länsi-Suomi, 27.4.2018. Marva Media.
  2. ↑ a b Lönnströmin museot: Lönnströmin museot - Flatlands www.lonnstrominmuseot.fi. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  3. ↑ Koskivirta, Kaisa: Jani Ruscica antaa kuvien soittimille äänen. Turun Sanomat, 13.12.2016. TS-Yhtymä Oy.
  4. ↑ Niinimäki, Pirkko-Liisa: Aikaa, tilaa, ajatuksia. Kaleva, 18.12.2016. Kaleva Oy.
  5. ↑ Huida, Jarmo: Miten soi piirretty soitin? Satakunnan Kansa, 13.12.2016. Alma Media.
  6. ↑ a b Lönnströmin taidemuseo: Flatlands Lönnströmin museot. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  7. ↑ The Big Cartoon DataBase: The Isle Of Pingo Pongo (A Vitaphone Production) Big Cartoon DataBase (BCDB). Viitattu 16.5.2018. (englanti)
  8. ↑ Jani Ruscica hakee lehmänkelloa tai räikkää. Länsi-Suomi, 18.11.2017.
  9. ↑ ”Flatlands-projektin bambusoitin. The bamboo instrument of the Flatlands project. Jan Kolář 28.1.2018”. Lönnströmin taidemuseo (käsikirjoitus). 2018-02-05.
  10. ↑ Anttila, Maarit: Flatlandsin erikoisuus uniikki lasisoitin. Länsi-Suomi, 27.4.2018.
  11. ↑ Jani Ruscica: Flatlands | Rauma Festivo 2017 raumafestivo.fi. Arkistoitu 17.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  12. ↑ Lönnströmin museot: Lönnströmin museot - Flatlands www.lonnstrominmuseot.fi. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  13. ↑ Oudot soittimet puolustavat ilmaisunvapautta. (Uutiseen on Aamulehdessä (7.5.2018?) julkaistu oikaisu, että sanoittaja on pidetetty ja Essamista oli pidätysmääräys) Aamulehti, 3.5.2018.
  14. ↑ Oudot soittimet puolustavat ilmaisunvapautta. Aamulehti, 3.5.2018.
  15. ↑ Roivainen, Ida: Oudot soittimet puolustavat ilmaisunvapautta. Aamulehti, 3.5.2018. Alma Media.

Aiheesta muualla