Fjodor Panfjorov

Fjodor Ivanovitš Panfjorov (ven. Фёдор Ива́нович Панфёров; 2. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1896 Saratovin läänin Pavlovkan kylä – 10. syyskuuta 1960 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Fjodor Panfjorov syntyi köyhään talonpoikaisperheeseen. Varojen puutteen takia hän joutui jättämään kesken opiskelun Volskin opettajaseminaarissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän työskenteli paikallislehden toimituksessa, NKP(b):n kihlakuntakomiteassa ja perustamassaan maatalouskommuunissa. Ensimmäiset kaunokirjalliset teokset ilmestyivät vuonna 1920.[1] Vuonna 1926 Panfjorov liittyi NKP:hen, vuosina 1924–1931 hän työskenteli Krestjanski žurnal -lehden toimittajana ja vuosina 1931–1960 pienin väliajoin Oktjabr-kirjallisuuslehden päätoimittajana.[2] 1920-luvulla hän toimi Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistyksen johdossa[1] ja vuodesta 1934 lähtien Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsenenä.[2] Kirjailija oli 1930–1950-luvuilla myös Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustajana.[3]

Panfjorovin pääteos on maatalouden kollektivisointia kuvaava laaja romaani ”Sieramäki” (Bruski, 1928–1933). Aikanaan romaani sai viranomaisten tuen, mutta muun muassa Maksim Gorki arvosteli sitä voimakkaasti naturalismista ja vulgaarista kielenkäytöstä.[4] Toisen maailmansodan jälkeen Panfjorov kirjoitti tendenssimäisen romaanitrilogian Borba za mir (”Taistelu rauhan puolesta”, 1945–1947), V strane poveržennyh (”Voitettujen maassa”, 1948), Bolšoje iskusstvo (”Suuri taide”, 1939), jonka kahdesta ensimmäisestä osasta hän sai Stalin-palkinnon. Vuosina 1953–1960 kirjoitettu trilogia Volga matuška-reka (”Volga, Volga, äiti armas”) häilyy Stalinin ajan arvostelun ja puolustelun välillä.[2] Näiden myöhempien teosten taiteellista arvoa pidetään mitättömänä.[3]

Suomennettuja teoksia

  • Sieramäki. Romaani. 1. kirja. Suom. Lea Helo. Leningrad: Kirja, 1931.
  • Sieramäki. Toinen kirja. Suom. Lea Helo. Leningrad: Kirja, 1932.
  • Sieramäki. Kolmas kirja, Varmoin askelin. Suom. Lea Helo. Leningrad: Kirja, 1934.

Lähteet

  1. ↑ a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 168. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
  2. ↑ a b c Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 571. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. ↑ a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 169. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
  4. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 168–169. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6

Aiheesta muualla